Säätytalolla tällä viikolla alkaneissa hallitusneuvotteluissa elää vahvana pyrkimys hillitä sote-kustannusten ennustettua kasvua noin miljardilla eurolla.
HS:n lähteiden mukaan lopullista päätöstä suurin piirtein miljardin euron sote-säästöistä ei ole.
Lähteiden mukaan miljardin euron tavoite on kuitenkin tarkoitus kirjata hallitusneuvottelujen talousryhmän tekemään alustavaan hallituskauden neljän vuoden menokehykseen.
Hallitusneuvotteluja käyvät kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit.
Kokoomuksen puheenjohtaja, hallituksen muodostaja Petteri Orpo on sanonut, että talousryhmä antaa kehysehdotuksensa alakohtaisia neuvotteluja käyville ryhmille ensi viikon alkupuolella.
Ryhmiä on kahdeksan, ja niillä on useita alaryhmiä. Kehys asettaa rajat sille, millaisia päätöksiä ryhmät voivat ehdottaa puolueiden puheenjohtajille.
Miljardin euron aikomus voi siis vielä muuttua, jos talousryhmässä ei ennen ensi viikkoa päästä siitä yksimielisyyteen.
Talousryhmän pitäisi kuitenkin löytää noin kuuden miljardin euron verran sopeutettavaa verrattuna aikaisempiin julkisiin menoihin.
Määrä on niin iso, ettei sitä saa kasaan pienistä menoleikkauksista, joten ryhmällä on kova paine ainakin yrittää saada miljardin euron säästöt kokoon sote-menoista.
Vaikka talousryhmä pääsisi miljardista eurosta yksimielisyyteen, säästömäärä voi muuttua senkin jälkeen.
Näin käy, jos hyvinvointialueista neuvottelevassa ryhmässä ei löydy tarpeeksi keinoja miljardin euron projektin toteuttamiseksi joko poliittisista tai teknisistä syistä.
Etenkin kokoomus vaati vaalien aikana, että hyvinvointialueiden menojen nousua pitää hillitä miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana.
Hyvinvointialueiden rahoituksen menojen nousun karsiminen on vaikea tehtävä, sillä alueet itse näkevät, että ne tarvitsevat pikemmin lisää rahaa kasvaviin menoihinsa.
Lisäkuluja tuovat muun muassa koronan ja lakkojen aiheuttamat hoitojonot ja yleinen palkka- ja muiden kustannusten nousu.
Myös hyvinvointialueiden ostopalvelujen hinta on noussut.
Sote-menojen hillintä on vaikeaa myös siksi, että sote-palveluja tarjoavilla hyvinvointialueilla on lakiin perustuvia tehtäviä, joita ne eivät voi jättää tekemättä.
HS:n tietojen mukaan hyvinvointialueet ovat tehneet laajoja suunnitelmia kustannusten hillitsemiseksi.
Valtiovarainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä tuloksia pidetään lupaavina, mutta miljardin euron tehostustoimia niillä tuskin saadaan kasaan ainakaan neljän vuoden aikana.
Hyvinvointialueilla ajatellaan yleisesti, että tietotekniikkaan ja hoitojonojen purkamiseen pitää ensin lisätä rahaa ja vasta sitten on mahdollista tiukentaa menokuria.
Jos näin ei tehdä, hoitojonot pahenevat ja lopulta hoitokustannukset vain kasvavat, hyvinvointialueilta viestitään.
Hyvinvointialueet tarvitsisivat todennäköisesti avukseen lainsäädännön muutoksia, jotta säästöt onnistuvat. Se voi tarkoittaa muun muassa nykyisten hoitajamitoitusten pienentämistä ja tehtävien karsimista.
Yksi ongelma säästöjen tekemisessä on se, etteivät hyvinvointialueet vielä tarkalleen tiedä, kuinka paljon ne lopulta tarvitsevat rahaa nykyisten palvelujen tuottamiseen.
Palvelut siirrettiin alkuvuodesta lukuisilta kunnilta hyvinvointialueille, ja monen kunnan arvellaan alibudjetoineen sote-menonsa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
