Keskustan veteraanipoliitikko ja taustavaikuttaja Seppo Kääriäinen on laatinut analyysin keskustan huhtikuisesta vaalitappiosta, siihen johtaneista syistä ja tehtävistä johtopäätöksistä.
Keskusta on hänen mukaansa puolueena eksistentiaalisessa kriisissä, ei enempää eikä vähempää.
”Kysymys on keskustan olemassaolosta”, Kääriäinen kirjoittaa raportissaan, jonka keskustalainen ajatuspaja Alkio julkaisi viikonloppuna.
Äänestäjien leiriytyminen on Kääriäisen mukaan jatkunut jo vuosikymmenen ja se on keskustan kaltaisille poliittisille keskiryhmille todellinen haaste.
”Jos blokkiutuminen jatkuu, sillä on vaikutuksensa yhteistyöedellytyksiin Suomen politiikassa, ja se olisi historiallinen muutos Suomen politiikassa. Konsensushakuisuus vaihtuisi vastakkainasettelun ja edestakaisen vaihtelun malliin”, Kääriäinen maalailee.
75-vuotias Kääriäinen on moninkertainen keskustalaisministeri, joka toimi kansanedustajana vuodesta 1987 vuoteen 2019.
Konkaripoliitikon analyysissa keskustan tuore vaalitappio ja ylipäänsä puolueen kansanedustajapaikkojen dramaattinen pudotus puoleen vuoden 2015 vaaleista ei selity yhdellä syyllä.
Kääriäisen mukaan puolueen kannatusongelmien vakavuus näkyy siinä, miten keskustalaiset saivat vain viisi edustajaa Helsingin, Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä, joista valittiin kaikkiaan 111 edustajaa.
”Keskusta menetti asemiaan merkittävästi maakuntien keskuskaupungeissa kuten seutukaupungeissakin. Se tappio on oleellinen”, Kääriäinen arvioi raportissa.
Kääriäinen luettelee raportissa tappioon johtaneita syitä: puheenjohtaja Annika Saarikko oli muun muassa sivussa pääministerikeskustelusta, politiikan henkilöityminen ei satanut keskustan laariin kuten eivät vaalien pääteematkaan.
Erityisesti Kääriäinen nostaa esiin vaaliteemoista esiin ostovoiman putoamisen.
Aiheesta tuli Kääriäisen mukaan eduskuntavaalien vähän puhuttu, mutta äänestäjien muutoshaluihin eniten vaikuttanut yksittäinen tekijä. ”Arvioin suuren äänestäjäjoukon pelkäävän tulevaisuuttaan juuri toimeentulovaikeuksien vuoksi”, Kääriäinen toteaa.
Perussuomalaiset ovat ottaneet Kääriäisen mukaan tässä katsannossa keskustan paikan toripuolueena ja Kääriäisen mukaan keskustalaisia on virrannut perussuomalaisiin 15 vuoden ajan.
”Erityisen ajankohtaista on suhteiden määrittely perussuomalaisiin.
Syvemmistä tappioon johtaneista syistä Kääriäinen nostaa esiin ”perusvirhearvion” hallitukseen menosta vuoden 2019 vaalitappion jälkeen. Tilanne paheni, kun Kääriäisen mukaan ”keskustan piirissä ei nähty sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden muodostaman punavihreän rintaman politiikkaa ja ideologista yhteistä perusvirettä”.
”Punavihreä rintama oli ja on ihan toista maata kuin vanha punamulta”, Kääriäinen toteaa ja arvioi samalla, että myöskään keskiryhmien yhteistyö ei ole enää sitä mitä ennen.
Kääriäisen mukaan keskusta on nyt valinnan edessä: tyytyäkö kymmenen prosentin kannatukseen vai pyrkiäkö takaisin suureksi puolueeksi ja 15–20 prosentin kannatukseen.
Kääriäinen kannattaa jälkimmäistä.
Hänen mukaansa jo vuoden 2024 presidentinvaaleissa keskustan asettaman ehdokkaan tulee pyrkiä ja pystyä voittoon.
Uusi nousu vaatii Kääriäisen mukaan tähän mennessä toteutetun poliittisen linjan kriittistä arviointia, puolueen järjestöllisen ja toiminnallisen tilan tarkastelua sekä viestinnän läpivalaisua.
”Siihen voi kuulua myös uusien johtohenkilöiden valinta, mutta se ei kuulu tietenkään tämän raportin pohdittavaksi. Se on puoluekokouksen käsissä”, Kääriäinen kirjoittaa.
”Erityisen ajankohtaista on suhteiden määrittely perussuomalaisiin, jotka yrittävät ottaa keskustan paikan poliittisella kentällä, siis muutoinkin kuin poliittisella värikartalla”, Kääriäinen toteaa.