Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä, ja yksi suurimpia syitä siihen on, ettei varhaista hoitoa ole perustasolla saatavilla riittävän matalalla kynnyksellä ja oikeaan aikaan.
Muun muassa tämän takia Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo katsovat, että seuraavan hallituksen olisi toteutettava terapiatakuu.
”Jos ihmisellä on mielenterveyshaasteita, hänen olisi päästävä omassa terveyskeskuksessaan hoitoon kuukauden sisällä. Se on ollut meidän vaatimuksemme”, Wahlbeck sanoo.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista kokoomus ja Rkp ovat vaaliohjelmissaan katsoneet, että terapiatakuu pitäisi toteuttaa. Rkp oli sisällyttänyt terapiatakuun nuorisopakettiinsa.
Salo sanoo, että terapiatakuu takaisi sen, että omalla terveysasemalla pääsisi mielenterveyshoidon tarpeen arviointiin hyvin nopeasti samoin kuin hoitoonkin.
Wahlbeck kertoo Mieli ry:n arvioineen, että terapiatakuu tulisi maksamaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelkästään terapiatakuu vaatisi Mieli ry:n arvion mukaan noin 500 henkilötyövuotta lisää, mutta toisaalta ainakin saman verran psykoterapeutteja vapautuisi Kelan kuntoutuspsykoterapian tarpeen pienentyessä.
OECD:n vuoden 2018 arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset olivat Suomessa noin 11 miljardia vuodessa.
Salon mukaan mielenterveysongelmien hoito ja ehkäisy pitäisi nähdä investointeina – jos resursseja kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti, pidemmällä aikavälillä mielenterveysongelmista aiheutuvat kustannukset pienenevät.
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck kuvattuna maaliskuussa.
Mielenterveyspooli ja Mieli ry korostavat, että seuraavalla hallituskaudella olisi tärkeää ratkoa lasten ja nuorten mielenterveyskriisiä. Wahlbeck ja Salo katsovat, että siihen tarvittaisiin oma erillinen ohjelmansa.
Rkp esitti vaaliohjelmansa nuorisopaketissa enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja, myös chat-palveluita. Kokoomus puolestaan kertoo laittavansa kuntoon nuorten ennaltaehkäisevät tukipalvelut.
Kd katsoo, että tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten on saatava nopeasti apua.
”Huonosti voivien lasten ja nuorten joukko voi yhä huonommin, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.”
Perussuomalaisilla ei ollut erillistä eduskuntavaaliohjelmaa, mutta puoluetoimistosta toimitettiin linjaus, joka oli vaalien alla tehty.
”Nuori, jolla on mielenterveysongelma, ei sanktioilla tai yhteiskuntatakuilla tule pääsemään osaksi suomalaista yhteiskuntaa”, puolue linjaa.
Perussuomalaiset kritisoi lisäksi sitä, että mielenterveyden ongelmia hoidetaan liian usein lääkityksellä ilman terapiaa.
Sekä Salo että Wahlbeck peräänkuuluttavat, että kaikkeen päätöksentekoon tarvitaan mielenterveysvaikutusten arviointia.
Osa puolueiden mielenterveyslinjauksista oli varsin ympäripyöreitä. Kokoomus kertoo esimerkiksi parantavansa mielenterveyspalveluita ja hoitavansa ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Kristillisdemokraattien mielestä pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin on helpotettava.
Rkp haluaa, että mielenterveyden edistämisestä tehdään valtakunnallinen painopistealue.
Sekä Rkp että perussuomalaiset haluaisivat, että erilaisiin mielenterveyspalveluihin pääsisi huomattavasti nykyistä matalammalla kynnyksellä.
Rkp ja Kd kertovat vaaliohjelmissaan, että ne muuttaisivat psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomaksi. Myös Mieli ry ja Mielenterveyspooli kannattavat sitä.
