Edessä on kovia työllisyyden kohentamiseen tähtääviä päätöksiä, jos Säätytalon hallitusneuvottelujen alustavat linjaukset toteutuvat.
HS:n tietojen mukaan neuvotteluissa on ollut esillä arvio, jonka mukaan työllisyystoimet saattavat kuitata jopa kaksi miljardia euroa kuuden miljardin euron julkisen talouden tasapainotustavoitteesta.
Tavoite on, että päätökset tuovat hallituskauden aikana satatuhatta lisätyöllistä.
Hallitusohjelmasta neuvottelevat kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit.
HS:n tietojen mukaan hallitusneuvottelijat pitävät itsekin tavoitetta vaikeana, sillä kahden miljardin euron taloutta tasapainottavat työllisyystoimet tarkoittaisivat useita epäsuosittuja päätöksiä, kuten sosiaalietuuksien kiristyksiä.
Kahden miljardin euron tasapainotus työllisyyttä kohentamalla on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Etenkin, jos työllisyyden kasvun tulisi toteutua jo hallituskauden aikana.
Vertailukohtaa voi hakea valtiovarainministeriön kasvutyöryhmän raportista maaliskuulta. Työryhmä arvioi, että sen esittämien toimien työllisyyden kohenemisesta syntyvä vaikutus julkiseen talouteen olisi yhteensä noin miljardi euroa.
Valtiovarainministeriön työryhmän esittämät suurimmat toimet ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston porrastaminen, työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen, yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden ehtojen kiristäminen ja työttömyysturvan lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen.
Hallitusneuvottelijat tavoittelevat siis työllisyystoimilla kaksinkertaista tasapainotusvaikutusta ministeriön raportin esitykseen verrattuna. Tavoitteeseen pääseminen tarkoittaisi todennäköisesti varsin tuntuvia leikkauksia sosiaalietuuksiin.
Kahden miljardin euron työllisyystoimien lisäksi suoria leikkauksia muihin julkisiin menoihin on määrä tehdä vähintään kahden miljardin euron edestä. Samaan viittaavat Maaseudun Tulevaisuuden tiedot siitä, että keskustelussa on ollut 2+2+2 miljardin sopeutusohjelma.
HS uutisoi perjantaina, että sote-menojen kasvua aiotaan leikata noin miljardilla eurolla.
Nämäkin arviot voivat muuttua, sillä neuvottelut ovat vasta alussa.
Alkanut viikko on seuraavan hallituksen muodostamisen kannalta keskeinen.
Tulevina päivinä nähdään, kuinka hyvin kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit kykenevät neuvottelemaan, kun päätettäväksi tulee konkreettisia menoleikkauksia.
Tunnelma Säätytalolla ei ole paras mahdollinen, ja jännitteitä riittää.
Perussuomalaisilla on epäilyksiä kokoomuksen suuntaan. Puolueella on Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajoilta jäänyt muistiin, että kokoomus voi olla härski peluri. Tuolloin perussuomalaiset hävisivät usein neuvotteluissa kokoomukselle, joka on kokenut hallituspuolue ja tuntee lainsäätämisen ja hallitustyöskentelyn niksit.
Näkyvin jännite on perussuomalaisten ja Rkp:n välillä.
Puolueiden näkemykset esimerkiksi maahanmuutosta, ilmastotoimista ja kehitysyhteistyöstä ovat hyvin erilaisia.
Vaikeissa asiakysymyksissä on hankala päästä sopuun, jos puolueiden välillä on jo pohjalla ärtymys toisiaan kohtaan.
Säätytalolta kuitenkin toppuutellaan kiistaa ja sanotaan, että työryhmissä työ etenee hyvin.
Rkp on julkisuudessa sanonut, että puolue olisi mieluummin Sdp:n kuin perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa.
Perussuomalaiset puolestaan on iskenyt Rkp:hen jo ennen Säätytalolle menoa ja neuvottelujen aikana.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vaati HS:n haastattelussa sunnuntaina hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajia puhumaan kunnioituksesta puolueidensa kansanedustajien kanssa.
HS:n tietojen mukaan näin myös kävi maanantaina, kun pelisääntöjä käytiin läpi Säätytalon isossa salissa, jossa oli koolla suuri määrä eri neuvotteluryhmien jäseniä. Tunnelmaa salissa kuvaillaan vakavahenkiseksi.
Rkp on loukkaantunut perussuomalaisten varapuheenjohtajan Mauri Peltokankaan lauantaisesta Facebook-päivityksestä, jossa Peltokangas iski selvästi Rkp:hen vaikkakin puolueen nimeä mainitsematta.
”Minua ketuttaa rankasti sellainen asia, että Suomessa ei vaalivoittajat neuvottele hallitusohjelmaa vaan kuten olette julkisuudesta huomanneet asioita sekoittaa erään aina Suomessa marginaalipuolueena olleen puolueen äänekkäimmät vihervasemmistoon kallellaan olevat maailmanhalaajatahot!”, Peltokangas kirjoitti viikonloppuna.
”Kysyn mielipidettänne; onko se oikeasti kansan tahto, että muutaman prosentin kannatuksen omaavan puolueen vähemmistö saa hallitusneuvotteluissa vittuilla ja sekoittaa pakkaa, kun Suomeen kasataan hallitusta? Och samma på svenska!”, hän jatkoi.
Säätytalon neuvottelut alkoivat viime viikolla, jolloin aika meni paljolti asiantuntijoiden kuulemiseen. Säätytalon kahdeksassa uudistusryhmässä ei ole vielä päästy varsinaiseen kädenvääntöön.
Poikkeuksen tekee valtion seuraavan neljän vuoden rahankäyttöä pohtinut talousryhmä.
Kokoomuksen Matias Marttisen johtaman ryhmän on tarkoitus saada maanantaina tai tiistaina muille ryhmille tieto, paljonko niillä on rahaa käytettävissä – tai pikemmin, paljonko niiden pitää vähentää nykyisistä määrärahoista.
Tehtävä on vaikea.
Tällä viikolla ryhmät joutuvat muun muassa miettimään, paljonko sosiaali- ja terveydenhuoltoon voi antaa ajateltua vähemmän rahaa, vaikka näitä palveluja hoitavien hyvinvointialueiden mielestä rahaa pitäisi tulla tässä vaiheessa enemmän.
Mitä yksityiskohtaisemmaksi neuvottelut menevät, sitä vaikeammiksi ne käyvät. Hallitusneuvotteluja vetävä Orpo tarvitsee pian päätöksiä, sillä ne sitouttavat hallituskumppaneita.
Jos niitä ei ala tällä viikolla syntyä ja somelaukomiset jatkuvat, hallituksen muodostamisesta tulee ennakoituakin vaikeampaa.
Orpo on sanonut, että hän pyrkii saamaan kasaan enemmistöhallituksen kesäkuun alkuun mennessä.
