Seuraavalla hallituksella tulee ulkopolitiikassa olemaan neljä keskeistä hanketta, sanoo ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspolitiikan väistyvä alivaltiosihteeri Kai Sauer.
Ensinnäkin hallituksen tulee huolehtia siitä, että Suomi onnistuu integroitumaan sotilasliitto Natoon mahdollisimman hyvin paitsi sotilaallisella, myös poliittisella tasolla.
Toiseksi Suomi jatkaa vuoden 2024 loppuun saakka työtään YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Kolmanneksi hallituskaudelle osuu Suomen puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) vuonna 2025.
Näistä erityisesti viimeisin tulee olemaan työläs vastuu, Sauer arvioi.
”Se tulee syömään tulevan ulkoministerin aikataulua aikalailla.”
Etyjin päätarkoitus on toimia keskustelualustana sekä huolehtia Euroopan ja Keski-Aasian turvallisuudesta, mutta Venäjän jäsenyys ja merkittävä rooli järjestössä on käytännössä jumiuttanut sen toiminnan. Venäjä on muun muassa jäädyttänyt järjestön budjettikäsittelyn täysin.
Neljänneksi Suomi on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2028. Edellisen kerran Suomi yritti tehtävään vuonna 2012 järjestetyssä äänestyksessä, jossa se hävisi paikan Australialle ja Luxemburgille.
”Tällä vaalikaudella tehdään hyvin pitkälti Suomen kampanjatyö siihen tehtävään”, Sauer sanoo.
Hän kertoo seuranneensa huolestuneena viime aikoina myös keskusteluja siitä, kuinka mielekästä turvallisuusneuvoston jäsenyys edes on. Venäjä on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja tehnyt myös sen toiminnasta hankalaa.
”Vaikka YK:lta ei kannata ihmeitä odottaa, on kuitenkin meidän tehtävämme tukea kansainvälisiä instituutioita, jotka edistävät yhteisten sääntöjen noudattamista. Jos lakkaamme edistämästä näitä asioita, pelaamme silloin niiden pussiin, jotka niistä eivät välitä.”
”Kyllä turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ja lähimmät kumppanimme Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ihmettelisivät suuresti, jos Suomi heittäisi tässä kisassa pyyhkeen kehään.”
Sitä, mitkä tahot tehtävään hakeutumista ovat kyseenalaistaneet, Sauer ei halua lähteä tarkemmin erittelemään.
””Erityisesti ilmastonmuutoskeskustelu on jäänyt monin paikoin sodan jalkoihin.”
Näiden ennalta arvattavien tehtävien lisäksi laajemmat maailmanpolitiikan ilmiöt vaikuttavat luonnollisesti ulkopolitiikan tekemiseen. Sota Ukrainassa ja Venäjän sisäpoliittinen kehitys tulevat myös jatkossa olemaan keskeisiä teemoja, Sauer arvioi. Hän kuitenkin kehottaa katsomaan myös niiden peittoon jääneitä teemoja.
”Erityisesti ilmastonmuutoskeskustelu on jäänyt monin paikoin sodan jalkoihin, mutta sen vaikutukset tulevat näkymään tulevina vuosina entistäkin selvemmin”, Sauer nostaa esiin.
Lisäksi Sauer kehottaa pitämään silmällä Ukrainan sodan vaikutuksia suurvaltapolitiikan kehittymiseen.
”Sitä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde kehittyy ja miten EU asettuu siihen yhtälöön. Viime aikoina on myös ollut selkeä trendi siinä, miten nousevat valtiot, kuten Intia, Indonesia, Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia, ovat kasvattaneet ulkopoliittista valtaansa. Tulevat vuodet näyttävät, miten tämä kehitys tulee jatkumaan.”
Tässä kaikessa Sauerin mukaan Suomen tulee aktiivisesti olla edistämässä sääntöpohjaista järjestelmää, joka vahvistaa myös pienten maiden mahdollisuuksia vaikuttaa kansainvälisiin kysymyksiin.
””Seuraava selonteko tulee olemaan tavallistakin merkittävämpi, siihen kohdistuu suuria odotuksia.”
Sen jälkeen kun Sauer vuonna 2019 aloitti nykyisessä tehtävässään muun muassa koronaviruspandemia, vetäytyminen Afganistanista ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat panneet ulko- ja turvallisuuspolitiikan pelikentän uusiksi.
Vaikka Suomen ulkopolitiikan peruslinjat kuten sääntöpohjaisuuteen ja hyviin kahdenvälisiin suhteisiin nojaaminen eivät ole muuttuneet, toimintaympäristö on nyt erilainen. Se tulee näkymään seuraavan hallituksen kaudella tehtävässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa määritellään muun muassa Suomen aihepiiriin liittyvät tavoitteet.
”Seuraava selonteko tulee olemaan tavallistakin merkittävämpi, siihen kohdistuu suuria odotuksia”, Sauer kuvailee hallituksen muodostamisen jälkeen alkavaa työtä.
”Se toki riippuu hallituksen tavoitteista, mitä siinä halutaan jatkossa korostaa, mutta kyllä selonteossa täytyy koko tämä Venäjän haastama turvallisuusarkkitehtuuri määritellä uudesta kulmasta. Myös Suomen Nato-jäsenyys tulee seuraavassa selvityksessä uutena asiana.”
Nato-kysymyksiä Sauer on nykyisessä tehtävässään seurannut tiiviisti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alivaltiosihteerinä hän toimii tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksen eli tp-utvan sihteerinä.
Suomen tietä Nato-jäseneksi Sauer pitää kansallisesta näkökulmasta suurena onnistumisena. Erityisesti hän kehuu sitä, kuinka olemassa olevat poliittiset rakenteet mahdollistivat nopean päätöksenteon ilman tarvetta poikkeukselliselle improvisoinnille.
”Prosessin aikana ei tullut yllätyksiä. Toki jotkin tahot olivat ratkaisua vastaan, mutta ehkä se lisää vain demokratian luotettavuutta, että tällaisetkin äänet mahtuvat joukkoon.”
Kai Sauer aloittaa Suomen Berliinin-suurlähettiläänä syyskuun alussa.
Merkittävä luku
240222
”Varhaisaamu, jolloin Eurooppa heräsi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Euroopan 9/11.”
Syyskuun alussa Sauer siirtyy suurlähettilääksi synnyinmaahansa Saksaan. Asemapaikkana toimiva Berliini on tuttu jo opiskeluajoilta.
”Hyvin mieluisa tehtävä, koska itselläni on erityinen suhde Saksaan.”
Jos Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittiset muutokset ovat olleet mittavia, Saksassa ne vasta suuria ovat olleetkin.
”Kaikki on Saksassa nyt muutoksen alla turvallisuus-, talous- ja EU-politiikasta lähtien.”
Sauer varoittaakin tuudittautumasta ajatukseen siitä, että Saksa on turvallinen peruskallio, jonka suunta ei muutu. Esimerkiksi EU-politiikassa Suomessa välillä Sauerin mukaan lasketaan liikaa sen varaan, että Saksa vastustaa esimerkiksi yhteisvelkaan ja talouskurin löysentämiseen liittyviä kysymyksiä jatkossakin entiseen tapaan.
”Mitään näistä ei pidä enää ottaa itsestäänselvyytenä.”
Kuka?
Kai Sauer
Toiminut ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1995, tällä hetkellä ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspolitiikan alivaltiosihteeri.
Toiminut aikaisemmin muun muassa Suomen YK:n pysyvän edustuston päällikkönä ja Indonesian suurlähettiläänä.
Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.
Indonesian jääkiekkomestari vuosimallia 2013. Puolustaa nykyään raittius- ja urheiluseura Zoomin värejä.