Maailmalla tapahtuu datapolitiikassa juuri nyt paljon.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta tekoälylainsäädäntöä, joka muun muassa pyrkisi kieltämään tekoälyn käytön ihmisten pisteytykseen, manipulointiin ja etätunnistukseen.
EU:n lisäksi esimerkiksi OECD:ssa ja YK:n järjestöissä kehitetään jatkuvasti muun muassa 6G-teknologiaan, satelliittiteknologiaan ja kvanttitietokoneisiin liittyviä standardeja.
Näissä kaikissa Suomi kuuluu edelläkävijämaihin, sanoo toimitusministeristön liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).
”Kriittisimpiä ovat 6G:hen liittyvät kysymykset, koska siinä olemme ylivoimaisesti maailman johtava maa. Jos emme halua, että muut päättävät, miten alaa ohjataan tulevaisuudessa, meillä pitää olla vahvat tavoitteet, joita ajaa kansainvälisillä pelikentillä”, Harakka toteaa.
Käytännössä Suomi pyrkii siihen, että sääntelyllä mahdollistetaan vapaan kaupankäynnin toteutuminen sekä uusien teknologioiden leviäminen mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti kuitenkin yksilöiden oikeudet huomioiden. Suomen etu on, jos erilaiset standardit rakennetaan Suomessa kehitettyjen teknologioiden kanssa yhteensopiviksi.
Harakan mukaan datapolitiikkaan vaikuttaminen EU:ssa on tärkeää, koska monet maat eivät hänen mukaansa jaa tällaista ”diplomi-insinöörikansan” näkemystä. Joissain maissa sääntelyllä pyritään liikaa suojelemaan omia työpaikkoja ja yrityksiä, hän sanoo.
Tämän seurauksena voi syntyä sääntelyä, joka estää parhaiden teknologioiden leviämisen ja yhteensopivuuden.
EU:n sisälläkin esimerkiksi Italia on kieltänyt GPT 4 -tekoälyn käytön. Virallisesti yksityisyydensuojakysymysten vuoksi, Harakan arvion mukaan ”kaiketi suojellakseen ihmistyöpaikkoja”.
””Pienen maan valta on copypaste-valtaa.”
Miten Suomi sitten voi varmistaa, että sitä kuunnellaan?
”Isot maat käyttävät valtaa voimalla ja väellä, mutta pienen maan valta on copypaste-valtaa. Siis sitä, että tehdään asioita niin paljon ennen muita, että perässä tulevat omaksuvat paitsi tekemisen sisällön, myös ne arvot, lähtökohdat ja periaatteet, joiden pohjalta meillä Suomessa toimitaan.”
Monessa asiassa tämä on Harakan mukaan myös toiminut.
”Otetaan esimerkiksi vaikka EU:n tekoälysääntely. Vuosi sitten kun Tšekki oli aloittamassa EU-puheenjohtajakauttaan, he tulivat meiltä kysymään, voisimmeko auttaa siihen liittyvässä valmistelussa. Ja totta kai me autoimme.”
Kiitosta hän antaa myös muun muassa Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen valmistelemalle tietopoliittiselle selonteolle.
”Kun ensimmäistä kertaa tapasin [EU:n kilpailu- ja digipolitiikasta vastaavan komissaarin Margrethe] Vestagerin, hän sanoi, että hänen pitäisi saada kasaan EU:n digiohjelma, mutta että onneksi hänellä oli hyllyssään se Sipilän hallituksen selvitys. Että siitähän voi kopioida.”
Timo Harakka toimi aluksi Antti Rinteen hallituksen työministerinä. Sanna Marinin noustua pääministeriksi Harakka siirtyi liikenne- ja viestintäministeriksi.
Merkittävä luku
158
”Näin monen zettabitin verran maailmassa joidenkin arvioiden mukaan käytetään dataa vuonna 2025. Yksi zettabitti on 10 potenssiin 21 bittiä. Vertailun vuoksi vielä vuonna 2018 lukema oli 18.”
Edelläkävijän maine on tuonut Suomelle mainetta myös alan yritysten joukossa.
Harakka nostaa haastattelun aikana esiin useita yritystarinoita, joissa yritykset ovat muuttaneet Suomeen milloin Ruotsin Tukholmasta ja milloin Britannian Oxfordista sen vuoksi, että täällä on osattu olla edelläkävijöitä data- ja teknologiakysymyksissä.
Yksi näiden yritysten elinehdoista on Harakan mukaan työperäinen maahanmuutto, josta ”ei ole mahdollisuuksia tinkiä lainkaan”. Päinvastoin.
”Työperäinen maahanmuutto on kaksinkertaistunut tällä kaudella, ja tämä nykyinen määrä olisi hyvä saada kaksinkertaistettua seuraavalla kaudella. Vain siten voidaan saada Suomeen kaiken tason työntekijöitä sellainen määrä, jota aivan välttämättä tarvitaan jo juuri nyt.”
Toinen Harakkaa seuraavan hallituksen politiikan suhteen huolettava seikka on kehitysavun kohtalo. Perussuomalaiset ovat vaatineet rajuja leikkauksia sekä maahanmuuton että kehitysavun määriin.
Vaikka kehitysapua ei välttämättä ensimmäisenä yhdistäisi datapolitiikkaan, on sillä Harakan mukaan keskeinen rooli, kun asiaa katsotaan globaalista näkökulmasta.
”Meidän täytyy huolehtia siitä, että koko maailma on samassa veneessä kanssamme. Siis sekin, jolla ei ole 6G:tä, 5G:tä tai edes 1G:tä. Kiina kasvattaa jatkuvasti näissä maissa vaikutusvaltaansa tarjoamalla niille erilaisia teknologioita hyvään hintaan”, Harakka sanoo.
Säätytalolla neuvotteleville puolueille Timo Harakalla on oman ministerinsalkkunsa osalta yksi keskeinen toive: että digiministeriryhmän toiminta jatkuisi.
”Meillä on nyt datapolitiikassa niin paljon erilaisia käynnissä olevia ulottuvuuksia, joissa koko valtioneuvostolla pitää olla yhteinen pelikirja myös jatkossa”, Harakka perustelee.
”Sehän on aina uuden hallituksen kiusaus: ajatellaan, että nyt tehdään jotain uutta. Se on inhimillistä ja politiikkaan kuuluvaa, että kaikkien pitää jättää oman kädenjälki. Olemme kuitenkin digiministeriryhmän kanssa päässeet puolentoista vuoden aikana vasta alkuun.”
Harakan mainitsema digiministeriryhmä perustettiin ”lennosta” kasaan vuoden 2021 lokakuussa, kun tajuttiin, etteivät kaikki aihepiirin hankkeet olleet liikenne- ja viestintäministeriössä välttämättä edes tiedossa.
Harakka sanookin, että ryhmä olisi pitänyt perustaa jo heti hallituskauden alussa – jos sen tarve olisi hallitusneuvotteluissa vain ymmärretty.
Ministeriryhmässä istuvat aihepiirin kannalta keskeiset ministerit sekä virkamiesedustajia ministeriöistä. Tarkoitus on yhteisen digi- ja datapoliittisen tilannekuvan luominen sekä tiedon jakaminen eri ministeriöiden ja hallinnontasojen välillä.
Ryhmässä käsitellään paitsi valtionhallinnon käytännön digitalisaatiohankkeita, myös niihin ja datapolitiikkaan liittyvää kotimaista lainsäädäntöä, EU-sääntelyä ja kansainvälisiä sopimuksia.
”Ensimmäisessä kokouksessa kaikki valtion data- ja digihankkeet oli kerätty yhdelle dialle. Laatikoita oli yhteensä 74. Sitä sitten ihmeteltiin hetki, että miten näitä on aikaisemmin koordinoitu.”
Ministeriryhmä mahdollistaa sen, että hankkeiden välillä voidaan tehdä strategisia valintoja siitä, mitä niistä edistetään voimakkaimmin.
Datapoliittiset kysymykset ovat olleet lähellä Harakan sydäntä läpi tämän ministerikauden. Ministeritöiden ohessa hän kirjoitti niistä viime vuoden lopulla julkaistun kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa.
Vaaliteemaksi asti aiheesta ei kuitenkaan ollut.
”Nämä ilmiöt, jotka ovat aivan käänteentekevän tärkeitä, taipuvat hirveän huonosti sekä median että päivänpolitiikan keskusteluihin”, Harakka sanoo.
”Chat GPT:n ja GPT 4:n kaltaiset läpimurrot ovat kuitenkin nyt olleet tämän aihepiirin Iphone-hetki. Kaikki on yhtäkkiä tajunneet, että mikään ei ole enää entisellään. Datapolitiikka on ratkaisevan tärkeää.”
Kuka?
Timo Harakka
Toimitusministeristön liikenne- ja viestintäministeri, kansanedustaja vuodesta 2015.
Entinen työministeri.
Työskennellyt ennen poliittista uraansa toimittajana.
Omistaa pienen osan Helsinki Seagulls -koripallojoukkueesta. ”Maininta koripallojoukkueen omistamisesta herättää kunnioitusta varsinkin Yhdysvalloissa.”
