Koska Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) on osa julkisyhteisöä, tulisi sen nimitysprosessien olla mahdollisimman julkisia. Näin sanoo hallintotieteiden emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta. Hän peräänkuuluttaa Sitran toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Sitran nimityskäytännöt ovat puhuttaneet viime päivinä. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että poliitikoista koostuva Sitran hallintoneuvosto valitsi yliasiamiehen tehtävään opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ylijohtajan Atte Jääskeläisen, vaikka Sitran hallitus oli esittänyt tehtävään tutkija Tommi Laitiota.
Hallinnon ja johtamisen etiikkaan erikoistunut Salminen muistuttaa, että Sitra on merkittävä organisaatio. Kun sinne nimitetään henkilöitä, olisi reilua, että menettely olisi avointa ja läpinäkyvää. Ulkoapäin ei saisi syntyä sellaista vaikutelmaa, että johonkin asiaan olisi vaikutettu tavalla, joka ei ole eettisesti kestävää.
”Nyt voi kysyä, syntyykö tässä sellainen pieni epäilys. Mutta onko sillä kuinka suuri merkitys loppujen lopuksi, sitä en osaa arvioida”, Salminen sanoo.
Jos nimitysprosessit eivät ole julkisia, alkaa niihin Salmisen mukaan nopeasti tulla hämäriä piirteitä.
Yliasiamiehen tuoretta valintaa on Salmisen mukaan vaikea arvioida ulkoapäin. Julkisuudessa olevista tiedoista ei esimerkiksi pysty päättelemään, kuinka lähellä viimeiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat ovat toisiaan. Hakutekstistä syntyi kuitenkin se vaikutelma, että tehtävään haluttiin pikemminkin hallinto- ja johtamiskeskeistä henkilöä kuin tutkimus- ja kehitystyön osaajaa.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Sitran hallintoneuvosto kumoaa päätöksellään Sitran hallituksen esityksen. Samoin kävi vuonna 2004, kun hallintoneuvosto nimitti Esko Ahon yliasiamieheksi, vaikka Sitran hallitus olisi halunnut tehtävään yksimielisesti yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n kansantaloustieteen professorin Bengt Holmströmin.
”Jollain tavalla tämä hallituksen ja hallintoneuvoston keskinäinen dialogi on joko vähäistä tai hallintoneuvoston politiikkaryhmä sitten vain tekee sen päätöksen, minkä tekee”, Salminen arvioi tapahtunutta.
Hänen mielestään kunnon perustelut kuitenkin voisivat olla paikallaan, jos hallintoneuvoston valinta poikkeaa huolellisesti valmistellusta hallituksen esityksestä. Tässä tapauksessa Sitra ei oma-aloitteisesti kertonut edes hallituksen esityksestä poikkeamisesta.
”En tiedä yhtään asiasta, mutta siinä pikkuisen epäilyttää se, mitä julkisessa hallinnossa aina silloin tällöin tulee esille. Että onko tässä ollut jotain muita tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä?”
Helsingin Sanomat kertoi, että hallintoneuvosto äänesti yliasiamiehestä suljetulla lippuäänestyksellä. Myös tämä kummastuttaa tutkijaa.
”Mitä hyötyä on siitä, että se on suljettu, miksei voi ihan reilusti kertoa, kuka äänesti ketä?”
Salminen arvosteleekin ylipäätään sellaisia käytäntöjä, jossa minkäänlaista valvontaa ei voi ulkopuolelta tehdä.
”Voisi sanoa, että meillä on kaikilla oikeus tietää, miten Sitran päätös tehtiin, koska se on julkisyhteisöllinen laitos. Nyt lopputulos on se, että emme juurikaan tiedä mitään.”
Salminen korostaa, että Sitran päätöksenteko ei saisi millään tavalla puoluepolitisoitua. Hän ei kuitenkaan sinällään kritisoi politiikassa toimineiden nimittämistä esimerkiksi juuri yliasiamiehen tehtävään, koska muun muassa entiset ministerit ovat usein osaavia ja kokeneita.
Valintaprosessin lisäksi keskustelua on herättänyt Sitran hallituksen puheenjohtajan, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen toiminta. Helsingin Sanomien jutussa Lehikoinen sai kritiikkiä hallinto-oikeuden tutkijoilta siitä, että hän oli käsittelemässä alaisensa hakemusta Sitran johtoon. Tutkijoiden mukaan menettely ei vaikuta asianmukaiselta, koska Lehikoinen ja ylijohtaja Jääskeläinen ovat toimineet esimies–alainen-suhteessa merkittävissä tehtävissä.
Myös Salminen sanoo, että huippujohtajien tai korkeassa asemassa oleville johtajille asetetaan eettisessä mielessä normaalia enemmän vaatimuksia.
”Voisi ajatella, että tässä on joka tapauksessa pieni kauneusvirhe, jos ihan loppuun saakka päässeen hakijan välitön esimies on ollut mukana valmistelu- ja suunnittelutyössä.”
”Pieni epäilys tähän jää, onko tällä ollut nimitysprosessin aikana jokin vaikutus.”
Salminen korostaa, ettei ota kantaa mahdollisiin juridisiin ongelmiin, vaan arvioi asiaa eettisestä näkökulmasta. Etiikassa kyse on myös siitä, millainen vaikutelma syntyy.
”Tämmöisessä tilanteessa paras ratkaisu, ettei ulkoapäin synny mitään epäilyksiä, on se, että jättäytyy päätöksenteon ulkopuolelle, kun alkaa nähdä, että tällainen tilanne on tullut. Minusta se on aika luonteva tapa.”
Helsingin Sanomien mukaan asiaa oli arvioitu ministeriössä etukäteen ja tultu siihen tulokseen, ettei laissa säädettyä jääviyttä ole eikä asia voisi siltä edes näyttää.
Keskustan Lohi ja Sdp:n Filatov kiistävät äänestäneensä omaa Sitra-suosikkiaan poliittiset lasit silmillä
Sitran hallitus esitti uudeksi yliasiamieheksi Tommi Laitiota, kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto valitsi Atte Jääskeläisen.
SDP:ssä ei ollut sovittu yhteisesti, ketä hallintoneuvoston demarijäsenet kannattavat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran uudeksi yliasiamieheksi. Näin sanoo Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja, Sdp:n kansanedustaja Tarja Filatov.
”Ei meillä ollut ryhmäkeskustelua siitä, mihin ratkaisuun päädytään.”
Myöskään keskustassa ei tehty kansanedustaja Markus Lohen mukaan linjausta siitä, kenen taakse mennään.
”Ei meillä tuolla tehty ryhmäpäätöksiä. Jokainen jäsen lienee päättänyt itsenäisesti, mihin lopputulokseen päätyy.”
Kaksi lähdettä sanoi Helsingin Sanomille aiemmin pitävänsä käytännössä varmana, että yliasiamieskisan hävinneen Tommi Laition viisi ääntä tulivat Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajilta. Muiden puolueiden edustajat äänestivät Atte Jääskeläistä.
Filatov ei ota kantaa, jakautuivatko äänet eri puolueiden osalta juuri näin. Uuden yliasiamiehen valinta tehtiin suljetussa lippuäänestyksessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana nykyisin toimiva Jääskeläinen nimitettiin Sitran yliasiamieheksi sen jälkeen, kun kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto torppasi Sitran hallituksen esityksen uudesta yliasiamiehestä.
Sitran hallitus totesi, että Jääskeläinen ja Laitio ovat molemmat ansioituneita johtajia ja toimijoita ja täyttävät asetetut kelpoisuus- ja muut vaatimukset. Hallitus päätyi lopulta esittämään yliasiamieheksi Laitiota.
Laitio on yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston senior fellow. Hän on virkavapaalla Helsingin kaupungin johtotehtävistä.
Ennen valintaa hallintoneuvosto haastatteli kärkihakijat. Filatov kertoo olleensa itse valmis etenemään valinnassa Sitran hallituksen esittämällä tavalla, mutta Lohi ehdotti Jääskeläisen nimittämistä tehtävään. Jääskeläinen nimitettiin yliasiamieheksi äänin 8–5.
Filatov ja Lohi kiistävät, että he olisivat tehneet oman valintansa suosikkiehdokkaasta poliittiset silmälasit silmillä. Päätökset tehtiin ennen kaikkea tehtävään liittyvillä kriteereillä.
Filatov ja Lohi kehuvat Jääskeläistä ja Laitiota hyviksi hakijoiksi. Kansanedustajat eivät kuitenkaan halua kertoa, mitkä nimenomaiset seikat ratkaisivat heidän oman valintansa.
”Kysymys on kokonaisarvioinnista – siitä, minkälaista johtajaa ja johtajakokemusta ja ehkä persoonaa tällä hetkellä Sitra elinkaarivaiheessaan nyt eniten kaipaa”, Lohi sanoo.
Jääskeläinen aloittaa Sitrassa elokuun alussa. Määräaikainen tehtävä kestää vuoden 2028 loppuun. Jääskeläinen saa yliasiamiehenä 19 785 euron kuukausipalkkaa.
Sitra tiedotti yliasiamiehen valinnasta vasta, kun prosessi oli päätöksessä. Toisin kuin esimerkiksi Sitran nykyisen yliasiamiehen Jyrki Kataisen kohdalla, hallituksen esityksestä hallintoneuvostolle ei kerrottu erikseen eikä Jääskeläisen nimitystiedotteessa mainittu siitä, että Sitran hallituksen esitys oli torpattu hallintoneuvostossa.
”Pöytäkirja on julkinen, ja siitä näkee, miten prosessi on mennyt. Itse ajattelen sen niin, että kun johtaja on valittu, siitä tiedotetaan. Ja jos joku haluaa katsoa sitten ikään kuin sitä taustaa, se löytyy julkisista asiakirjoista”, Filatov sanoo.
Sitra on eduskunnan alainen rahasto. Sen ydinrooli on sen sivujen mukaan luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle.
