Mitä Orpon ”reformipöydät” oikein tarkoittavat? Näin hallitus­neuvotteluita käytännössä käydään

Hallitusneuvotteluja vetävä kokoomuksen Petteri Orpo pyrkii siihen, että hallitusohjelma olisi kasassa ennen juhannusta.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Majan Henriksson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Riikka Purra ja kristillisdemokraattien Sari Essayah viime perjantaina neuvottelupäivän päätteeksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

| Päivitetty

Hallitusneuvottelut ovat tiivistahtinen rupeama, jonka aikana neuvottelevien puolueiden pitää päästä sopuun siitä, minkälaista politiikkaa he hallituksena yhdessä tekisivät.

Neuvotteluja johtava kokoomuksen Petteri Orpo on sanonut pyrkivänsä siihen, että hallitus olisi kasassa ennen juhannusta. Siihen mennessä kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien pitäisi siis päästä sopuun hallitusohjelmasta.

Hallitusohjelma on useiden kymmenien, jopa satojen sivujen mittainen asiakirja, jossa pyritään määrittelemään usein mahdollisimman tarkasti, minkälaisia politiikkahankkeita hallitus tulee edistämään seuraavan neljän vuoden aikana.

Esimerkiksi Antti Rinteen (sd) johtamien hallitusneuvotteluiden tuloksena oli 214-sivuinen hallitusohjelma. Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa sivuja oli 74.

Miten tällainen ohjelma saadaan aikaan näin lyhyessä ajassa?

Hallitusneuvottelujen käytännön organisointi on hallituksen muodostajan, eli tässä tapauksessa kokoomuksen vastuulla. Puolue voi siis itse käytännössä päättää, miten hallitusohjelmaa lähdetään rakentamaan.

Kokoomus on päättänyt jakaa hallitusneuvottelut kahdeksaan pääneuvotteluryhmään, joita se kutsuu ”reformipöydiksi”. Niillä on nimiä, kuten ”kestävä julkinen talous” ja ”hyvinvointi syntyy työstä”. Näitä neuvotteluryhmiä johtavat kokoomuksen edustajat.

Tämä poikkeaa siitä, miten useina aikaisempina vuosina on toimittu. Esimerkiksi Rinteen hallitusneuvotteluissa pääneuvotteluryhmien puheenjohtajapaikkoja oli jaettu myös muiden neuvotteluissa mukana olevien puolueiden kesken.

Yksi syy kokoomusjohtoisuudelle on Orpon mukaan ollut se, että hän on halunnut pitää neuvottelujen langat käsissään. Hänen mukaansa jako otettiin muissa puolueissa vastaan ”ihan hyvin”.

Hallitusneuvotteluissa olevien puolueiden puheenjohtajat ovat kokoontuneet niin sanotussa Papiston huoneessa. Viime viikon keskiviikkona huoneessa kokoustivat kristillisdemokraattien Marjo Loponen ja Sari Essayah, perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo ja Riikka Purra, kokoomuksen Henrik Vuornos ja Petteri Orpo sekä Rkp:n Anna-Majan Henriksson ja Anders Portin.

Näiden kahdeksan pääneuvotteluryhmän alaisuudessa on lukuisia alaryhmiä, joissa keskustellaan pienemmistä kokonaisuuksista.

Esimerkiksi hyvinvointi syntyy työstä -työryhmän alla kokoontuvat sosiaaliturvaa, työlainsäädäntöä ja kansainvälistä rekrytointia käsittelevät alaryhmät. Näiden puheenjohtajistossa on myös muiden neuvotteluissa mukana olevien puolueiden edustajia.

Näiden lisäksi Säätytalolla kokoustavat muun muassa puolueiden puheenjohtajista sekä puolueiden puoluesihteereistä koostuvat ryhmät. Puheenjohtajien pöydässä istuu kokoomuksen Orpon kanssa perussuomalaisten Riikka Purra, Rkp:n Anna-Maja Henriksson sekä kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Ryhmien välinen hierarkia toimii kahteen suuntaan. Puheenjohtajapöydästä on ensin annettu tehtävänannot pääneuvotteluryhmille, jotka ovat puolestaan antaneet omat tehtävänantonsa alaryhmilleen. Alaryhmät ovat nyt kokoontuneet maanantaista saakka.

Vastaavasti jos alaneuvotteluryhmässä tulee vastaan pattitilanne, josta ei päästä eteenpäin, voidaan asia siirtää keskusteltavaksi pääneuvotteluryhmässä. Mikäli asiasta ei päästä sielläkään sopuun, voi asia tilanteesta riippuen päätyä puheenjohtajien pöydälle saakka.

Esimerkiksi Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa vaikeat asiat päätyivät ennen puheenjohtajien pöytää puoluesihteerien neuvotteluryhmään. HS:n tietojen mukaan tämänkertaisissa neuvotteluissa puoluesihteerien ryhmä keskittyy kuitenkin erityisesti esimerkiksi vaali- ja puoluelainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin.

Tällä hetkellä neuvotteluissa on edetty tilanteeseen, jossa puolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen tulevan hallituksen talousraameista. Ne on päätetty pöydässä numero yksi, jonka nimi on ”kestävä julkinen talous”.

Talousraami ei kuitenkaan ole vielä lopullinen, vaan sen tehtävänä on pikemminkin luoda ohjeistusta hallitusneuvottelujen eri neuvotteluryhmille.

”Kestävä julkinen talous” -neuvotteluryhmä käy siis jatkuvaa vuoropuhelua muiden ryhmien kanssa siitä, paljonko niillä voisi olla rahaa käytettävissä eri toimenpiteisiin.

Oikaisu 10.5. 17.48: Täsmennetty Antti Rinteen hallitusneuvottelujen ryhmien puheenjohtajajakoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat