Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) sanoi tiistaina Säätytalolla, että julkisen talouden tasapainottaminen kuudella miljardilla eurolla ”ei ole leikkausharjoitus”.
”Se tulee ennen kaikkea talouden kestävästä kasvusta”, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa julkinen talous hoidetaan nopeassa aikataulussa kuntoon ennen kaikkea työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavilla päätöksillä.
”Viimeisenä tulee kyllä ne säästötkin. Paljon puhutaan siitä, että ei tätä hoideta pelkästään leikkaamalla. No ei tietenkään, vaan ensisijaisesti näillä kaikilla muilla keinoilla.”
Kokoomus on sitonut vaalilupauksensa talouden kuntoon panemisesta valtiovarainministeriön esitykseen. Orpon lausunnot olivat kuitenkin lähempänä Sdp:n vaaliohjelmaa kuin valtiovarainministeriön näkemystä.
Jos Orpo nimittäin aikoo lupaamallaan tavalla toteuttaa valtiovarainministeriön esittämän kuuden miljardin euron sopeutuksen, kyse on nimenomaan leikkausharjoituksesta.
Valtiovarainministeriön mukaan vain alle puolet sen esittämästä kuuden miljardin euron tasapainotuksesta voidaan hoitaa talouskasvua ja työllisyyttä kohentavilla toimilla.
”Jos puhutaan miljardeista, yhdestä tai kahdesta miljardista, niin kyllä se kunnianhimoisia toimia vaatii”, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kuvasi työllisyys- ja kasvutoimien potentiaalia huhtikuussa.
Vaikka tuleva hallitus tekisikin Kajanojan mainitsemat kunnianhimoiset kahden miljardin euron kasvutoimet, niin suorien säästötoimien osuudeksi jäisi neljä miljardia.
Valtiovarainministeriön mielestä näin suuret säästöt olisi tehtävä yhdistelmällä leikkauksia ja veronkiristyksiä. Koska hallitusohjelmasta neuvotteleva nelikko ei kuitenkaan halua kiristää verotusta, niin kaikki neljä miljardia tulisi toteuttaa leikkauksilla.
Lisäksi on huomioitava, että valtiovarainministeriön mukaan nopeavaikutteiset työllisyys- ja kasvutoimet ovat nekin ennen kaikkea erilaisia työttömyysturvan ja muiden sosiaalietuuksien leikkauksia. Ne voivat lisätä työnteon kannustimia nopeasti.
”Orpon leikkaustavoite olisi jopa viisinkertainen verrattuna Sipilän hallituksen leikkauksiin.
Realistisesti arvioiden siis jopa viisi miljardia Orpon lupaamasta kuuden miljardin euron tasapainottamisesta pitäisi saavuttaa suorilla menosäästöillä. Jos uusi hallitus tekisi lainkaan menolisäyksiä tai keventäisi verotusta, leikkaustarve kasvaisi entisestään.
Kyse olisi poikkeuksellisen mittavasta leikkausharjoituksesta. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi valtiovarainministeriön mukaan nettona yhden miljardin, huomautti taloustieteilijä Vesa Vihriälä. Orpon leikkaustavoite olisi siis jopa viisinkertainen.
Miksi Orpo sanoi, että kuuden miljardin tasapainotus hoidetaan ensisijaisesti muilla keinoilla kuin suorilla säästötoimilla?
Yksi vaihtoehto on, että hallituksen muodostaja on luopumassa järeästä vaalilupauksestaan. Uusi hallitus voisi väistää suuret leikkaukset päätöksillä, joiden se itse uskoo kohentavan talouskasvua ja julkisen sektorin tehokkuutta miljardien eurojen edestä.
Ero olisi se, ettei toimille ei olisi valtiovarainministeriön vaikutusarviota: odotetut säästöt perustuisivat ennen kaikkea toiveisiin. Tällöin kuuden miljardin euron lupaus jäisi paperille, mutta Orpo olisi käytännössä luopunut siitä.
Kokoomusjohtaja on kuitenkin vakuuttanut, ettei talouden tasapainotus perustu ”toivotaan, toivotaan -uudistuksiin” vaan nojaa valtiovarainministeriön vaikutusarvioihin.
Siksi toinen vaihtoehto on, että Orpo yksinkertaisesti vähätteli edessä olevia miljardien eurojen leikkauksia.
Koska Sipilän hallituksen paljon maltillisemmatkin leikkaukset nostattivat vastarintaa, on helppo ennakoida, että miljardien eurojen leikkauslistan toteuttaminen on poliittisesti tulenarkaa. Valtiovarainministeriö on todennut, että sen esittämä säästöohjelma ”tuntuisi monen suomalaisen arjessa”.
Tiistaina Orpo totesi jälleen moneen kertaan, että jotain on tehtävä. Ministeriön ennusteen mukaan Suomi ottaa pian vuosittain velkaa jopa noin 15 miljardia euroa.
