Hallituksenmuodostaja ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi maanantaina Säätytalolla pitämässään tiedotustilaisuudessa, ettei Suomen ilmastolakiinkin kirjatusta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta tulla tinkimään.
Orpo mainitsi asiasta sen jälkeen, kun häneltä kysyttiin ovatko kaikki asiat kyseinen tavoite mukaan lukien pöydällä hallitusneuvotteluissa.
”[Tavoitteesta] ei peruuteta. Mehän sovimme tunnusteluvaiheessa että ilmastolaissa oleva 2035 pitää”, Orpo totesi.
Rkp on aikaisemmin ilmoittanut kynnyskysymyksekseen hallitusyhteistyölle, että tavoitteessa pysytään ja sitä myös käytännössä edistetään.
Tunnusteluvaiheella tarkoitetaan keskusteluja, joita vaalit voittanut kokoomus kävi kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa ennen kuin päätti, millä kokoonpanolla varsinaiset hallitusneuvottelut aloitettiin.
Muille puolueille esitetyissä julkisissa kysymyksissä vuotta 2035 ei suoraan mainittu. Kokoomus vastasi myös itse esittämiinsä kysymyksiin, mutta ei maininnut tarkkaa vuotta myöskään omissa vastauksissaan.
Lopulta hallitusta päätyivät kokoomuksen kanssa muodostamaan perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit.
Orpon mukaan tavoitteeseen tullaan kuitenkin mahdollisesti pyrkimään erilaisilla keinoilla kuin millä edellinen hallitus.
”Jos tällä pohjalla saadaan hallitus kasaan, varmaan aivan erilaisiakin keinoja on käytössä, kun uskotaan markkinatalouteen muun muassa”, Orpo totesi.
Tarkemmin hän ei eritellyt, mistä erilaisista keinoista voisi olla kyse. Orpon mukaan tavoitteeseen tullaan pyrkimään siten, että ”arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti kenelläkään nouse, eikä kilpailukyky heikenny”.
Kehitysapu oli toinen kysymys, jota Orpo maanantain tiedotustilaisuudessa kommentoi suorasanaisesti.
Hänen mukaansa taloustilanne vaatii sitä, että kaikki mahdolliset menokohteet joudutaan käymään hallitusneuvotteluissa läpi. Orpo piti sitä jo käytännössä varmana, että kehitysapuun tullaan kohdistamaan leikkauksia.
”Se on oikeastaan selvää, että sitä tullaan supistamaan, mutta kuinka paljon, millaisella jaksotuksella ja miten, niin se on neuvotteluissa pöydällä oleva kysymys”, Orpo totesi.
Kehitysyhteistyön leikkaamista vastaan ovat olleet erityisesti Rkp ja kristillisdemokraatit. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on todennut, ettei hänen puolueensa ole valmis suuriin leikkauksiin kehitysyhteistyövaroista.
”Emme tietenkään ole valmiita suuriin leikkauksiin. Haluaisimme lisätä kehitysyhteistyövaroja niin, että saavutamme 0,7 prosenttia bruttokansantulosta”, Henriksson kommentoi aihetta viime viikolla.
Myös kristillisdemokraattien tavoitteena on kehitysyhteistyövarojen nostaminen 0,7 prosenttiin.
Kehitysavun leikkaaminen on yksi perussuomalaisten tavoitteista. Puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi viime viikon tiistaina, että puolue ajaa kehitysyhteistyövaroihin hallitusneuvotteluissa mahdollisimman suuria leikkauksia.
