Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että osa hallitusneuvotteluiden talousraamien säästökohteista on jätetty ikään kuin pöydälle siltä osin, kun summista ei ole päästy yksimielisyyteen. Purra kommentoi asiaa toimittajille saapuessaan Säätytalolle keskiviikkona.
Hänen mukaansa talousraamit on kuitenkin kuitattu talousryhmästä eteenpäin siltä osin, kun yksimielisyyteen on päästy. Raamit on annettu neuvotteluryhmille työn tueksi.
Purra kuitenkin painottaa, että kyse on talousryhmän asioista. Puheenjohtajistossa keskitytään Purran mukaan korkeamman tason asioihin ja yksityiskohtien tuomista sinne vältetään.
Hallitusneuvotteluita vetävä Petteri Orpo (kok) sanoi tiistaina MTV:n uutisille, että kokoomus pitää edelleen kiinni veronkevennysaikeistaan. Purra ei vaikuta olevan täysin samoilla linjoilla.
”Veronalennuksiin on mahdollisuus sitten kun julkisen talouden uusi suunta saadaan selväksi. Ei ole mahdollista tehdä veronalennuksia velaksi”, hän sanoi.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Rkp.
Ainakin kehitysyhteistyörahoista leikattavista summista on syviä erimielisyyksiä hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden kesken. Asiasta kertoi perussuomalaisten Jussi Halla-aho tiistaina. Hän sanoi perussuomalaisten ajavan mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin.
Purralta kysyttiin, mitä mieltä hän on siitä, että osa Suomen kehitysyhteistyörahoista siirrettäisiin Ukrainan auttamiseen. Purran mielestä kehitysyhteistyörahoja voidaan siirtää Ukrainan auttamiseen. Hänen mukaansa Ukrainan pitää olla humanitaarisen auttamisen pääkohde, joten se voi olla hyvinkin kannatettavaa.
Keskiviikkona Orpo ei ehtinyt toimittajien eteen Säätytalolla, mutta tiistaina hän sanoi, että kehitysyhteistyövarojakin on arvioitava ja katsottava, minkä verran sieltä voi supistaa.
Suomen kehitysyhteistyömenot olivat ulkoministeriön mukaan viime vuonna yhteensä 1,5 miljardia euroa, mikä on 315 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Viime vuosina osuus bruttokansantuotteesta on ollut karkeasti noin 0,4–0,5 prosenttia.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi keskiviikkona, että puolue ei ole valmis tekemään suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroista. Hänen mukaansa Rkp haluaisi lisätä kehitysyhteistyövaroja niin, että niiden taso olisi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
Henriksson sanoi, että Ukrainan sota jatkuu ja Ukrainalle pitää maksaa tukea vielä pitkään, mutta se ei tarkoita sitä, että kaiken muun voi unohtaa.
Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa talouslaman aikana, kun bruttokansantulo romahti.
Henriksson arvioi, että kehitysyhteistyövarat on varmasti asia, josta tullaan neuvottelemaan ja keskustelemaan. Hänen mukaansa Suomen on oltava luotettava kumppani myös tulevaisuudessa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että talousraameissa on kaikille puolueille jotakin vaikeaa.
”Tässä ollaan puhumassa kuuden miljardin euron sopeutuksista. Se on totta kai haasteellinen.”
Hän kuitenkin sanoi, että keskustelu neuvotteluryhmien välillä jatkuu.
”Vuoropuhelulla tässä mennään eteenpäin.”
Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat tiistaina vetoomuksen, jossa he ilmoittivat, että piispat vetäisivät kehitysyhteistyön pois uuden hallituksen leikkauslistalta. Essayahilta kysyttiin, millaisen painoarvon Kd sille antaa.
”Kd on ainakin noteerannut sen”, hän sanoi.