Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) varoitteli Säätytalolla sote-järjestelmän kasvavista kuluista.
”Meillä ei ollut tietoa siitä, että täältä puuttuu yli miljardi”, Orpo sanoi järjestelmän rahoituksesta.
Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit käyvät parhaillaan hallitusneuvotteluita Säätytalolla.
Orpo sanoi uhkana olevan, että sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimat menot kasvavat kuudella miljardilla seuraavan neljän vuoden aikana. Hänen mukaansa tavoitteena olisi supistaa kasvusta pois 1,5 miljardia euroa.
”Sitä ei pysty selittämään sillä, että väestö vanhenee ja hoidontarve kasvaa, vaan tämä malli on yksinkertaisesti keskeneräinen”, hän sanoi.
Säästökeinoista Orpo nosti esille Sitran tuoreen esityksen siitä, että dataa hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen säästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Tämä on vain yksi esimerkki. Kyllä keinoja on, joilla ei tarvitse koskea itse palveluihin, mutta tämä on äärimmäisen vaikea asia.”
Orpon mukaan sote-järjestelmän tilanne on selvinnyt vasta Säätytalolla. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kiisti näkemyksen. Hän huomautti, että asiasta on keskusteltu niin julkisuudessa kuin hyvinvointialueilla.
”Hyvinvointialueiden johtajat ovat kertoneet koko ajan, että näissä laskelmissa on niin sanotusti klappia. Koko rahoitusmalli on lähtenyt kiikkulautamallista, jossa kunnat ovat rankasti tehneet alibudjetointia, jotta pystyvät varmistamaan sen, että soten mukana ei siirry liikaa tulevien valtionosuuksien pohjaa”, Essayah sanoi.
Valtiovarainministeriö tiedotti keskiviikkona, että kuntien tilinpäätöstiedoissa on tullut esiin tilanteita, jotka mahdollisesti vääristävät merkittävästi sote-uudistuksen rahoituksen siirtoon liittyviä laskelmia.
Ministeriö kertoi tarpeesta tarkentaa rahoituksen siirrossa huomioitavia kustannuksia. Se aikoo kuulla kuntia ja hyvinvointialueita laskelmien oikaisussa kesän aikana.
Essayah huomautti lisäksi, että sote-lakien hyväksymisen yhteydessä on nostettu esille, että uudistuksen tarvitsemiin palkkaharmonisaatioon ja tietohallintoon ei ole varattu riittävästi rahoitusta. Harmonisaatio viittaa palkkojen yhtenäistämiseen uusilla alueilla.
”Kyllä tämä on ollut ennakoitavissa, kun itsekin olen istunut hyvinvointialueella Pohjois-Savossa sekä hallituksessa että valtuustossa, niin on ollut nähtävissä, että rahoitusmallissa on ongelma.”
Orpon kommentteihin tarttuivat nopeasti myös johtokasvot todennäköisistä oppositiopuolueista, jotka eivät osallistu hallitusneuvotteluihin.
”Tällä lausunnolla Orpo tuli paljastaneeksi, ettei ole seurannut sotesta käytäviä keskusteluja, ei ennen vaaleja eikä niiden alla. Kuntien alibudjetoinnin ja kustannusten nousun aiheuttama vaje on syy sille, ettei sotesta voi leikata”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti Twitterissä.
Orpon yllättymistä kummasteli myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen syytti Orpon nukkuneen oppositiokauden.
Myös Säätytalolla neuvotteleva perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi, ettei koe yllättyneensä sote-järjestelmän rahoitusvajeesta. Mäkelä tosin kohdisti kritiikin edelliseen hallitukseen.
”Oli hyvin tiedossa ennalta, että entisten painelaskelmien ohella Marinin hallitus jätti myös sote-uudistuksen johdosta sen päälle miljardiluokan vajeen”, Mäkelä kirjoitti.
Orpo sanoi myös, että nyt pitää arvioida sitä, voidaanko hoitajamitoitusta edistää.
Joulukuusta alkaen vanhustenhoidossa vaaditaan seitsemän työntekijää kymmentä asiakasta kohden. Luku oli viime vaalikauden alussa viisi työntekijää kymmentä hoidettavaa kohden, ja suhteen nostosta portaittain säädettiin viime vaalikauden aikana.
Mitoituksen noston taustalla oli halu parantaa vanhustenhoidon tasoa, ja kaikki eduskuntapuolueet olivat lopulta nostosta yksimielisiä. Sen on kuitenkin arvosteltu johtaneen palvelupaikkojen vähenemiseen hoitajien puuttumisen vuoksi.
Edellinen hallitus myöhensi uuden tavoitteen voimaantuloa juuri hoitajapulan vuoksi.
