Kun vihreiden kannatusta ja sitä kautta tulevaisuuden suuntaa puidaan, päästään yleensä aika nopeasti yhteen kysymykseen: oikealle vai vasemmalle.
Espoolainen puheenjohtajaehdokas Saara Hyrkkö makustelee kysymystä.
”Johtopäätökseni tästä keskustelusta on se, että tämän hallituskauden aikana ei olla oltu oikein missään”, hän sanoo.
Kun siis usein vihreät sanovat, että ei olla oikealla eikä vasemmalla vaan ”edellä”, niin nyt voisi sanoa, että ollaan oltu sen sijaan ”poissa”.
”Emme myöskään ole onnistuneet tarjoamaan ratkaisuja niihin kysymyksiin, jotka olivat vaikkapa juuri kevään eduskuntavaaleissa esillä tai herättivät huolta”, Hyrkkö pohtii.
”Olemme antaneet muiden sanoittaa, mitä vihreät on. Se on ongelman ydin.”
Vihreiden uusi puheenjohtaja valitaan alle kuukauden päästä. Ehdokkaita on kaksi: Hyrkön lisäksi Sofia Virta. Virran haastattelun voit lukea täältä.
Vuoden 2019 vaaleissa eduskuntaan nousseen Hyrkön tausta on opiskelijaliikkeessä.
Hän on toiminut pitkään myös erilaisissa tehtävissä puolueen sisällä ja ennen eduskuntaan nousemista avusti kansanedustajia – muun muassa Emma Karia.
”Olen nähnyt hyviä aikoja ja onnistumisia, mutta myös niitä kriisejä, joiden läpi puolueessa on menty. Uskon, että pystyisin ammentamaan molemmista puheenjohtajana”, hän sanoo.
Hyrkön puheissa toistuu usein sana johtaminen. Juuri sitä hänen mukaansa tarvitaan, jotta vihreät nousisi kannatusalhosta ylöspäin.
”Että päästään kasvun polulle, että onnistutaan haastamaan uskottavasti sekä vasemmalle että oikealle omilla vaihtoehdoilla ja että saadaan koko porukka mukaan tekemään uutta alkua.”
””Sen sijaan, että puhuisimme ilmastosta ja ympäristöstä vähemmän, meidän pitäisi puhua niistä monipuolisemmin.”
Hyrkkö toivoo ”espoolaisena koulutuksesta, ulkopolitiikasta ja sotesta mielellään puhuvana diplomi-insinöörinä” voivansa laajentaa kuvaa siitä, millaisten ihmisten puolue vihreät on.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi ilmastosta tai luonnosta pitäisi puhua nykyistä vähemmän.
”Mutta vaikkapa koulutus on kasvun kannalta kriittisen tärkeää, ja sote-palvelujen tilanteeseen on tarjottava uskottavia ratkaisuja”, Hyrkkö pohtii.
”Samaan aikaan tarve ympäristöpuolueelle ei ole kadonnut yhtään mihinkään. Se on meidän tehtävämme tässä maassa pitää niiden asioiden puolta ja hakea myös uusia liittolaisia.”
Hyrkön mielestä viime vuosina elinkeinoelämästä on tullut liittolainen ilmastopolitiikassa. Uusia liittolaisia voisi hakea esimerkiksi metsänomistajista.
”Olemme valmiita luomaan keinoja, joilla metsänomistajat voisi hyötyä siitä, että he varjelevat luontoarvoja ja tekevät hiilensidontaa. Sen sijaan, että puhuisimme ilmastosta ja ympäristöstä vähemmän, meidän pitäisi puhua niistä monipuolisemmin.”
Talouspolitiikassa vihreiden linja jäi Hyrkön mielestä hallituskauden aikana ”näkymättömäksi”.
”Nyt kirkastaminen vaatii korostetusti juuri sen sanoittamista, miten eroamme vasemmistoliitosta ja Sdp:stä. Minusta vihreiden linja ei ole vasemmistopuolueen linja, vaan olemme keskiryhmä”, Hyrkkö pohtii.
”Sinne keskiviivan tuntumaan sijoitan itseni, ja mielestäni se on aika luonteva paikka myös vihreiden puheenjohtajalle olla.”
Hyrkön mielestä vihreisiin mahtuu sekä oikeistolaisemmin että vasemmistolaisemmin ajattelevia, jotka jakavat samat tavoitteet inhimillisistä ja maapallon kannalta tärkeistä talousuudistuksista.
”Keinoista voimme sitten keskuudessamme väitellä.”
Moni vihreä harkitsi puheenjohtajakisaan lähtöä mutta ei lopulta syystä tai toisesta lähtenyt kisaan mukaan.
Kuinka pitkää kautta itse tavoittelet vihreiden johdossa? Pelkäätkö, että haastajat kurkkivat jo kulman takana?
”Vihreät on niin vaikeassa tilanteessa, että kahdessa vuodessa homma ei tule valmiiksi. Oikea mitta on seuraavat eduskuntavaalit. Sitten katsotaan, että onko onnistuttu. Mutta jos ja kun uskon, että saadaan kurssi kääntymään, niin olen tarvittaessa sitoutunut toimimaan myös pidempään tehtävässä.”
Olet pitkän linjan vihreä, olet aiemmin avustanut vihreitä poliitikkoja ja nyt ollut ryhmäjohdossa. Tuotko riittävästi uutta ajattelua johtoon, vai oletko jo liiaksi puolueen soturi?
”Molemmat ehdokkaat tulevat puheenjohtajiston ulkopuolelta ja ovat toisen kauden kansanedustajia. Minusta puolueen uudistamistarve on ihan päivänselvä, ja uskon, että nimenomaan monipuolinen kokemukseni politiikan saralta on voimavara siinä, että pystyn kokoamaan joukkoa ja johtamaan uudistustyötä. En usko, että kukaan ajattelee, että samoilla vauhdeilla voitaisiin jatkaa.”
Kuka?
Saara Hyrkkö, 35
Toisen kauden kansanedustaja Espoosta.
Kaupunginvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu.
Diplomi-insinööri.
Eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja.
Hallintovaliokunnan ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsen, kansliatoimikunnan varajäsen.
