Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) sanoi torstaina, että tieto sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta uupuvasta miljardista eurosta tuli yllätyksenä.
”Meillä ei ollut tietoa siitä, että täältä puuttuu yli miljardi. Se lisää tätä vaikeutta”, Orpo sanoi.
Hän viittasi Säätytalolla esittelemäänsä valtiovarainministeriön painelaskelmaan. Sen mukaan hyvinvointialueiden rahoitustarve uhkaa nousta nykyisestä 23 miljardista noin 29 miljardiin euroon vuonna 2027.
Lakisääteisen rahoitusmallin mukainen rahoitus alueille olisi vuonna 2027 kuitenkin vain noin 28 miljardia euroa. Hyvinvointialueilta siis puuttuisi noin miljardi euroa.
Valtiovarainministeriön laskelman ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, sillä se julkaistiin julkisen talouden suunnitelmassa maaliskuussa. Hyvinvointialueiden rahoitusta käsittelevässä luvussa on painelaskelma, jonka mukaan hyvinvointialueiden talous on noin miljardi euroa pakkasella vuosina 2025–2027.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, ettei mitään uusia laskelmia ole eduskuntavaalien jälkeen tehty tai esitelty.
Julkisen talouden suunnitelman mukaan miljardin euron aukko johtuu pitkälti sote-alan työntekijöiden eli esimerkiksi hoitajien muita suuremmista palkankorotuksista.
”Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa kustannukset valtion rahoitukseen. Tämä edellyttää maltillisia, yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia tulevilla sopimuskausilla sekä henkilöstön saatavuutta turvaavia toimia, joilla voidaan pienentää palkkapaineita”, suunnitelmassa sanotaan.
Jos hyvinvointialueet kurovat miljardin euron aukon itse umpeen, se helpottaa tulevan hallituksen urakkaa. Orpon tavoittelemasta julkisen talouden kuuden miljardin euron tasapainotuksesta yksi miljardi hoituisi näin.
Huolena kuitenkin on, että hyvinvointialueet eivät kykene hillitsemään menojen kasvua vaaditusti. Siksi hallitusneuvotteluissa pohditaan, pitääkö niiden tehtäviä keventää esimerkiksi tinkimällä hoitajamitoituksesta tai hoitotakuusta.
Orpon mukaan tavoitteena on, että sote-menot kasvaisivat hallituskauden aikana kuuden miljardin euron sijaan 4,5 miljardia euroa.
Muista puolueista ihmeteltiin Orpon näkemystä siitä, että miljardin euron rahoitusvaje olisi tullut yllätyksenä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että asiasta on keskusteltu niin julkisuudessa kuin hyvinvointialueillakin.
”Hyvinvointialueiden johtajat ovat kertoneet koko ajan, että näissä laskelmissa on niin sanotusti klappia”, Essayah sanoi.
HS:n lähteiden mukaan hallitusohjelmasta neuvottelevista puolueista ainakin Rkp vastustaa vahvasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tiukkaa kulukuria ja palvelujen laajaa yksityistämistä, jos se johtaa sote-palvelujen heikentymiseen.
Puolue pelkää, että muun muassa sen rannikolla asuvan kannattajakunnan palvelut kaikkoavat.
Asiantuntijoiden mukaan menojen kasvua on hyvin vaikea hillitä, ellei sairaalaverkkoa ja terveyskeskuksia vähennetä.
Useiden lähteiden mukaan kokoomus on valmis karsimaan nykyistä julkisen puolen palveluverkostoa ja siirtämään palveluja merkittävästi yksityisille terveyden- ja sosiaalialan yrityksille ja etäpalveluihin. Muutkin puolueet kuin Rkp suhtautuvat suunnitelmiin varauksella.
On todennäköistä, että hoitajamitoitusta muutetaan.
Hoitajamitoituksen höllentäminen saattaa helpottaa kustannusten nousua eritoten ostopalveluissa, koska hoivayhtiöt ovat perustelleet hintojen nostamista tiukentuvalla mitoituksella.
Hoitotakuun kohtalo on avoinna.
Voimassa olevan lain mukaan potilaan pitää päästää kiireettömään hoitoon 14 vuorokauden ja suun terveydenhuollossa neljä kuukauden kuluttua marraskuusta lähtien.
Yksi neuvotteluissa esillä oleva keino on yksinkertaisesti rajoittaa sitä, millaista kallista lääkehoitoa ja erityissairaanhoitoa kansalaiset voivat saada.
Hyvinvointialueiden yksi ongelma on niiden 9 700 kiinteistöä, joista suurimman osan ne ovat joutuneet vuokraamaan kunnilta.
Hyvinvointialueet pääsevät harventamaan paljolti turhaa kiinteistöverkostoa vasta vuoden 2025 jälkeen. Maakuntien tilakeskus on arvioinut, että kiinteistöistä saa ajan mittaan noin 300 miljoonan euron säästön.
HS:n lähteiden mukaan neuvotteluissa pohditaan, miten kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia voisi helpottaa jo ennen vuotta 2025. Se on vaikeaa, sillä sopimuksiin on vaikea puuttua jälkikäteen.
Oikaisu 11.5.2023 kello 17.4: Hyvinvointialueet eivät ole joutuneet ostamaan kiinteistöjä kunnilta, kuten kirjoituksessa aluksi sanottiin.
