Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok) saapui torstaina alkuillasta Säätytalolle kokoontuneen median eteen hymy kasvoillaan. Hän oli valmis kertomaan sovusta, joka merkitsi hänen mukaansa valonpilkahdusta vaikeiden neuvotteluiden keskellä.
”Tki-investointien määrä kasvatetaan siihen neljään prosenttiin 2030 mennessä”, Orpo sanoi. ”Siitä on nyt sopu.”
Tki-investoinneilla tarkoitetaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin käytettävää rahaa. Mukaan lasketaan sekä valtion että yritysten panostukset.
Kokoomuksen mukaan sopuun päästiin siitä, että julkisen puolen osuus menojen lisäämisessä on noin 280 miljoonaa euroa vuodessa.
”Ja ajatuksena on, että yksi julkinen euro tuo kaksi yksityisen puolen euroa.”
Valtion tekemät 280 miljoonan euron vuotuiset tki-lisäykset kasautuvat joka vuosi toistensa päälle, jotta vuonna 2030 oltaisiin yhdessä yksityisten investointien kanssa tasolla, joka vastaa neljää prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Suomi on jäänyt tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamisessa verrokkimaistaan jälkeen, vaikka onkin yhä OECD-maiden keskitason yläpuolella.
Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien osuus bruttokansantuotteesta on nykyään 2,9 prosenttia, kun Ruotsissa osuus on 3,5 prosenttia ja Saksassa 3,1 prosenttia.
Tämä on aiheuttanut huolta siitä, että Suomi jää jälkeen myös tuottavuuden kehityksessä, kun uusiin keksintöihin ei riittävästi panosteta.
Tki-rahat ovat olennaisessa osassa myös kokoomuksen pyrkimyksissä tehdä Suomesta ”puhtaan energian suurvalta”, joka saisi myytyä ympäristöystävällisiä tuotteitaan muualle maailmaan.
Mitään kovin uutta Orpon ilmoituksessa ei lopulta ole. Kyse on pikemmin viime vaalikaudella hyväksytyn lain toimeenpanosta ja sitä varten tarvittavien rahojen sopimisesta säästöpaineiden keskellä.
Tästä kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Rkp ovat nyt siis löytäneet Säätytalolla yhteisen sävelen.
Tki-investointeja koskeva laki tuli voimaan tämän vuoden alussa, ja lain tavoitteena on nimenomaan tki-investointien kasvattaminen neljän prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä.
Lakia edelsi eri puolueiden edustajista koostuva parlamentaarinen työryhmä, joka julkaisi loppuraporttinsa vuonna 2021.
Orpo puhui tiedotustilaisuudessa 240 miljoonasta eurosta, mutta Puhtaan energian Suomi -neuvotteluryhmää johtava Kai Mykkänen (kok) täsmensi torstai-iltana HS:lle, että vuotuinen tki-rahojen lisäys on itse asiassa lähempänä 280 miljoonaa euroa.
Näin ollen kokonaislisäys on neljän hallitusvuoden aikana yli miljardi euroa. Mykkäsen mukaan yli puolet näistä julkisista tki-rahoista menee nykyään yliopistoille.
”Erityinen painopiste on yritysten ja korkeakoulujen yhteishankkeissa”, Mykkänen kertoo.
”Tarkoitus on olla tuotekehityksen mahdollistamisessa maailman huipulla.”
Orpo käsitteli torstain tiedotustilaisuudessa lyhyesti myös päivän muita uutisaiheita. Hän toisti kantansa siitä, että sosiaali- ja terveysrahojen ”puuttuva miljardi” tuli hänelle yllätyksenä.
Hän sanoi uskoneensa, että sote-menot kasvavat neljän vuoden aikana viisi miljardia, mutta nyt ne valtiovarainministeriön arvion mukaan kasvavatkin kuusi miljardia.
Valtiovarainministeriön arvio oli kuitenkin julkaistu jo maaliskuussa.
Lisäksi Orpo kommentoi kysyttäessä Ilta-Sanomien uutista, jonka mukaan Rkp:n Eva Biaudet olisi marssinut aamupäivällä ulos maahanmuuttoa käsittelevästä sisäisen turvallisuuden neuvotteluryhmästä.
”Kyllä hän tuolla ainakin iltapäivällä vielä oli”, Orpo totesi.
Ilta-Sanomien uutisen mukaan Rkp olisi vaihtamassa mahdollisesti neuvottelijaa, mutta tätä käsitystä eivät Orpon havainnot tukeneet.
