Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet oikeusministeriön asiantuntijoita selvittämään, olisiko rikoslain pykälissä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ”liikkumavaraa”.
Asia vahvistetaan HS:lle oikeusministeriöstä.
Pyyntö on toimitettu suullisesti Oikeuspolitiikka ja tasa-arvo -alaryhmästä, jota johtaa kansanedustaja Leena Meri (ps).
Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio -pääneuvotteluryhmää johtaa puolestaan Antti Häkkänen (kok).
Rikoslain mukaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy, jos asettaa tai pitää yleisön saatavilla tai levittää jotain ryhmää uhkaavan, solvaavan tai panettelevan tiedon, mielipiteen tai viestin.
Teon täytyy tapahtua rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai näihin rinnastuvalla perusteella.
Rikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä tekomuodosta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Perussuomalaiset on useasti esittänyt uudistuksia juuri näihin rikoslain pykäliin.
Syksyllä 2019 usea puolueen kansanedustaja allekirjoitti asiaa koskevan lakialoitteen. Puolue linjaa myös viime syksynä julkaistussa kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan, että säännös olisi uudistettava kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan nykyisellään laki rajoittaa sananvapautta.
”Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta ja ehdottaa siksi kiihottamissäännöksen uudistamista siten, että rikoksen tunnusmerkistön täyttäisivät jatkossa ainoastaan sellaiset lausumat, joissa uhataan rikoksen tekemisellä jotakin ihmisryhmää tai yllytetään toisia tällaiseen ryhmään kohdistuvan rikoksen tekemiseen”, ohjelmassa esitetään.
Oikeusministeriön rikosoikeusyksikkö arvioi hallitusneuvotteluihin toimittamassa vastauksessaan, ettei liikkumavaraa käytännössä ole.
Ministeriö kertaa, että nykylainsäädännön pohjalla ovat muun muassa rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus sekä Euroopan unionin neuvoston puitepäätös vuodelta 2008.
Ministeriön mukaan Suomi on tehnyt erilaiset sananvapauteen liittyvät poikkeamat omaan lainsäädäntöönsä jo nyt ”mahdollisimman laajoina”.
”Suomi on tehnyt lisäpöytäkirjaan kaikki mahdolliset kriminalisointeja koskevat varaumat suurimmassa mahdollisessa laajuudessa. Liikkumavaraa ei siten enää ole”, vastauksessa kirjoitetaan.
Ministeriö myös muistuttaa, että Euroopan komissio on aloittanut Suomea vastaan rikkomusmenettelyn vuonna 2021 koskien puitepäätöksen täytäntöönpanoa.
Komissio on katsonut, ettei Suomen lainsäädännössä ei ole saatettu kaikilta osin tai täsmällisesti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin annettuja EU:n sääntöjä.
”Puitepäätöksen osalta säännökset antavat jonkin verran kansallista harkintavaltaa. Kuitenkin käytännössä komission aloittama rikkomusmenettely rajoittaa mahdollisuuksia ainakaan kaventaa kriminalisoinnin alaa [pykälien] osalta, vaan päinvastoin sitä jouduttaneen jonkin verran laajentamaan”, ministeriö arvioi.
Juttua on oikaistu 15.5.2023 klo 15.50. Toisin kuin jutussa aiemmin todettiin, puitepäätös on Euroopan unionin neuvoston eikä Euroopan neuvoston.