Bryssel
Suomessakin kohua herättänyt EU:n ennallistamisasetus uhkaa kaatua EU-parlamentissa, koska parlamentin suurin poliittinen ryhmä EPP on kääntynyt sitä vastaan. Taustakeskusteluissa komission edustajat ovat olleet tilanteesta huolissaan, koska heidän mukaansa asetuksesta levitetään väärää tietoa.
Myös komission tavoite puolittaa kasvinsuojeluaineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä on vastatuulessa parlamentissa.
EU-parlamentti äänestää ennallistamisasetuksesta mahdollisesti kesäkuun istunnossaan. Jäsenmaat puolestaan pyrkivät saamaan siitä yleisnäkemyksen 20. kesäkuuta pidettävässä ympäristöministereiden kokouksessa. Yleisnäkemys on jäsenmaiden yhteinen kanta neuvotteluissa parlamentin ja komission kanssa.
Vihreästä kehityksestä vastaava komissaari Frans Timmermans vierailee maanantaina EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa, joka on asetuksen pääkäsittelijä. Aiheena ovat laajasti kaikki keskeneräiset ympäristösäädökset.
Keskustaoikeistolainen EPP eli Euroopan kansanpuolue hyväksyi toukokuun alussa julkilausuman, jossa se asettuu vastustamaan ennallistamista maatalouden ja viljelijöiden näkökulmasta.
EPP:n mukaan asetuksen seurauksena kymmenesosa maatalousmaasta Euroopassa siirtyisi pois käytöstä, mikä on ryhmän mielestä edesvastuutonta nykyisessä maailmantilanteessa.
Komissiossa on huolestuttu nimenomaan väitteistä, joiden mukaan ennallistaminen uhkaisi ruuantuotantoa. Komission edustaja sanoo taustakeskustelussa, että suurin uhka ruuantuotannolle on luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin heikkeneminen, jota ennallistamisella juuri yritetään taklata.
Yksi harvoista asetuksen puoltajista EPP:ssä on suomalainen Sirpa Pietikäinen (kok).
EPP:n lisäksi vastustajia löytyy myös keskustaliberaalista Renew-ryhmästä, jonka arvioidaan olevan noin 70-prosenttisesti asetuksen puolella. Renew’n europarlamentaarikoista esimerkiksi Mauri Pekkarinen (kesk) on kertonut tekevänsä kaikkensa, että asetus kaatuu.
Parlamentin laitaoikeistoryhmistä ECR:stä ja ID:stä tuskin tulee kannatusta ennallistamis- ja kasvinsuojeluasetuksille. Asetusten puolestapuhujia ovat vihreät, sosiaalidemokraatit ja vasemmisto.
”Suomessa on paljon luontotyyppejä, joiden tilaa ei tunneta.
Komission vuosi sitten antama ennallistamisasetus esittää jäsenmaille useita sitovia toimia, joilla niiden pitää parantaa luonnon tilaa.
Suomessa huomiota on herättänyt se, että komissio arvioi ennallistamisen kustannukset Suomelle 930 miljoonaksi euroksi, mikä on EU:n jäsenmaista kolmanneksi eniten. Puolet summasta tulee sisävesien tilan parantamisesta.
Suuria kustannuksia selittää osaltaan se, että Suomessa on paljon luontotyyppejä, joiden tilaa ei tunneta. Komissio on muitta mutkitta luokitellut ne tilaltaan heikentyneiksi ja ennallistettaviksi, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Vastaavasti Suomen saamat hyödytkin arvioidaan komission esityksessä mittaviksi, 9,7 miljardiksi euroksi. Komission kustannus- ja vaikutusarvioissa on laskettu, että yksi ennallistamiseen käytetty euro toisi takaisin 8–38 euron hyödyt. Hyötyä syntyisi, kun esimerkiksi sadot paranevat.
Hihasta ravistetut vaikutusarviot erityisesti hyötyjen osalta eivät ole ainakaan parantaneet asetuksen suosiota. Asetus nosti ennen eduskuntavaaleja kovan poliittisen keskustelun Suomessa ja poiki oppositiolta myös välikysymyksen.
Eduskunnan suuri valiokunta linjasi Suomen kannaksi, ettei ennallistamisasetus kelpaa esitetyssä muodossaan. Suomi vaatii sisältöön merkittäviä muutoksia sekä kansallisen metsäpolitiikan huomioon ottamista, minkä lisäksi kustannuksia tulisi suuren valiokunnan mielestä kohtuullistaa. Vaikutusarvioita haukutaan puutteellisiksi ja epävarmoiksi.
HS:n pyytämissä hallitusneuvotteluiden taustapapereissa ympäristöministeriö kertoo, että neuvottelut asetuksesta jäsenmaiden kesken ovat edenneet Suomen tavoitteiden kannalta ”suotuisasti”.
Asetuksesta ollaan muun muassa poistamassa hämmästystä herättänyt 70 vuoden tarkastelujakso, jossa luontotyyppien suotuisaa tasoa verrattiin 70 vuoden takaiseen aikaan. Tämä herätti Suomessa kysymyksiä, onko esimerkiksi metsät tarkoitus ennallistaa 1950-luvun tilanteen mukaiseksi.
Suomi tavoittelee jäsenmaille lisää liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa, minkä myös ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) toi esiin aiemmin, kun ministerineuvosto keskusteli asetuksesta.
””Ruotsin on helppoa ymmärtää Suomen perustelut.”
Hallitusneuvotteluiden taustapaperissa ympäristöministeriö kertoo, että kaikki Suomelle tärkeät asiat ovat saaneet jäsenmaiden neuvotteluissa kiitettävästi huomiota. Syynä on, että EU:n puheenjohtajamaa on nyt Ruotsi.
”Ruotsin on helppoa ymmärtää Suomen käyttämät perustelut yhteiskuntien ja luonnon ominaispiirteiden samankaltaisuuden vuoksi.”
Brysselissä luontojärjestöt ovat esittäneet epäilyjä, voiko Ruotsi olla ennallistamisasetuksen neuvotteluissa niin sanottu rehellinen välittäjä eli pysyä neutraalina, kuten puheenjohtajamaan kuuluu olla. Niin Ruotsissa kuin Suomessa metsäteollisuus suhtautuu ennallistamisasetukseen hyvin kriittisesti, minkä on epäilty heijastuvan neuvotteluihin.
Jos asetus läpäisee jäsenmaiden, komission ja parlamentin kolmikantaneuvottelut ja tulee voimaan aikataulun mukaisesti vuoden 2024 keväällä, kaikkien jäsenmaiden on tehtävä kansallinen ennallistamissuunnitelma.
Suunnitelma koskee myös kaupunkiluontoa, jossa olisi lisättävä viheralueita. Suomessa kohteena olisi 63 kuntaa.
Suomi on kritisoinut komission esitystä siitä, että viheralueita olisi lisättävä joka jäsenmaassa prosentuaalisesti yhtä paljon huolimatta siitä, että lähtötasot ovat hyvin erilaisia.
Suomessa viheralueita on kaupungeissa paljon jo nyt, minkä lisäksi kaupungit ovat pinta-alaltaan suuria eikä rakennettuja alueita ole suhteessa pinta-alaan yhtä paljon kuin Keski-Euroopan kaupungeissa.
