Bryssel
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo Suomen tehneen Brysselissä järjestelmällistä vaikuttamistyötä komissiossa suunnitteilla olevan suvereniteettirahaston torjumiseksi.
Saarikko kertoo myös Suomen saaneen liittolaisia kannalleen, jonka mukaan rahaston ei tulisi ainakaan perustua yhteisvelkaan.
”Tämän kannan toivon myös uuden hallituksen omaksuvan, ja sen eteen pitää täällä tehdä hurjasti töitä”, Saarikko sanoi tiistaina tullessaan EU-valtiovarainministereiden kokoukseen Brysselissä.
Saarikko toivoo, että Suomen tuleva hallitus onnistuu suvereniteettirahaston torjunnassa.
”Sillä polulla olemme itse vahvasti kulkeneet.”
EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd) kertoi HS:n Lauantaivieras-haastattelussa kaksi viikkoa sitten suvereniteettirahaston etenevän vääjäämättä.
Komissio aikoo yhdistää sen kesällä tulossa olevaan EU:n budjetin väliarvioon. Urpilaisen mukaan komissio pohtii parhaillaan jo erilaisia malleja rahastolle.
”Käytettäisiinkö siihen esimerkiksi olemassa olevia EU-varoja, vai pohjautuisiko se uuteen yhteiseen velanottoon? Suomella on nyt iso vaikuttamisen mahdollisuus, ja olisi tärkeää olla etunojassa kertomassa, millaisia rahaston rakenne ja rahoituspohja voisivat olla”, Urpilainen sanoi.
Saarikon mukaan komission johto selvästikin ajaa rahastoa, mutta sen perustarkoitus ei ole Suomelle selvinnyt.
”Olemme halunneet viedä keskustelua siihen ytimeen, mihin tätä rahastoa tarkalleen ottaen tarvitaan, ja vieläkään kirkasta vastausta siihen ei ole kuulunut. Vain erilaisia epävarmoja pohdintoja, että jotakin strategisen autonomian ja kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän ja puolustuksen maailmasta sen pitäisi olla”, Saarikko sanoo.
”Miksi se tehtäisiin, millä se rahoitettaisiin, ja voisiko siitä Suomen kaltainen valtio hyötyä?”
Saarikkoa julkisen rahan ja valtiontukien syytäminen investointeihin närästää.
”Suomi on tehnyt järjestelmällistä vaikuttamistyötä sen eteen, että EU:ssa käytäisiin keskustelu, mikä on yksityisen rahoituksen rooli ja pääomien rooli julkisen rahan sijasta”, hän sanoo.
”Merkillisen vähän täällä puhutaan yksityisestä rahasta ja pääomasta.”
Annika Saarikon mukaan Suomi onnistui vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvässä ennakkovaikuttamisessa. Kuvassa Saarikko vaalikeskustelussa Helsingissä helmikuussa.
Saarikko istui maanantaina valtiovarainministerikokousta edeltävässä euroryhmässä, jossa käytiin ”temaattinen keskustelu” yritysten kannattavuudesta ja kilpailukyvystä.
”Ei tarvitse paljon hoksottimia käyttää, että mieleen juolahti, että käydäänkö tätä keskustelua siksi, että se toimisi pohjustuksena. Että kun kaikki kertoisimme, että olemme huolissamme kilpailukyvystä eikä yrityksillämme mene tarpeeksi hyvin, niin komissio voisi pöytälaatikosta kaivaa esiin vastauksen.”
Saarikon mukaan Suomi onnistui vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvässä ennakkovaikuttamisessa.
Sopimukseen oli hänen mukaansa aivan loppumetreille asti suunnitteilla ”fiskaalinen kapasiteetti”. Se tarkoittaa eräänlaista yhteiskassaa, jonka jäsenmaat rahoittaisivat yhteisesti ja josta tasoitettaisiin suhdanteita.
”Se oli täysin Suomen kantojen vastaista, ja sellaista ei pohjaesitykseen tullut, mikä on hyvä asia.”
Komissio esitteli esityksen vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseksi eli jäsenmaiden talouspolitiikan ohjaamiseksi huhtikuun lopussa. Uudistus ei ollut tällä kertaa esillä valtiovarainministereiden kokouksessa.
Suomi ei ole ollut täysin tyytyväinen siihen, että sopimus aiotaan jatkossa räätälöidä jäsenmaakohtaisemmaksi. Saarikon mukaan se voi vaikeuttaa vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä, minkä lisäksi se voi lisätä komission valtaa ja viedä sitä jäsenmaiden poliittiselta päätöksenteolta.
