Suomen tähän asti ehkä merkittävin luonnonsuojelun vuoksi tehtävä padonpurku on esillä hallitusneuvotteluiden ympäristöryhmässä, käy ilmi HS:n pyytämistä asiakirjoista.
Kyse on Heinäveden Palokinkoskista, jonka voimalan purkua ympäristöjärjestöt ovat ehdottaneet keinoksi auttaa Saimaan erittäin uhanalaista taimenta ja sukupuuton partaalle joutunutta saimaanlohta. Molemmat tarvitsevat lisääntymiseensä virtaavaa vettä.
Ennen 1960-luvulla tehtyä patoamista Palokin kuuden kilometrin koskireitillä oli yhdeksän koskea ja ulkomaisiakin turisteja houkutelleet lohikalakannat.
Saimaan järvitaimen ja saimaanlohi saisivat avatusta koskesta runsaasti luontaista lisääntymisympäristöä. Samalla koskista hyötyisi myös muu virtavesiluonto, joka on halki Suomen kärsinyt vesivoimasta ja muusta patoamisesta.
HS:n saamasta Luonnonvarakeskuksen (Luke) sähköpostista selviää, että kokoomuksen Saara-Sofia Sirénin johtama ympäristöryhmä on kysynyt, pelastaisiko Palokinkoskien vapauttaminen Saimaan vaelluskalat.
Sähköposti saatiin julkisuuslain perusteella vastauksena tietopyyntöön, joka koski Säätytalon neuvottelijoille toimitettuja asiakirjoja.
Lajeista mainitaan sähköpostissa järvilohi, järvitaimen, saimaannieriä ja harjus.
Luken erikoistutkijan Antti Ihon kirjoittamassa viestissä todetaan, että ”Palokinkoskien vapauttaminen tuottaisi vaelluskalojen vaelluspoikasia Saimaalle vuodessa 8 000–30 000 riippuen muun muassa alueen kunnostusten onnistumisesta ja emokalojen määrästä”.
”Tämä on hurja määrä”, Iho kirjoittaa.
Sähköpostissa huomautetaan myös, että Palokinkoskien alue on virtaamiltaan kaksinkertainen verrattuna hiljattain vapautettuun Hiitolanjokeen, jonka Suomen puoleisiin koskiin laatokanlohet nousivat kutemaan heti, kun padot oli purettu.
Asian kysyminen ei välttämättä tarkoita, että Palokinkosket päätyisivät missään muodossa hallitusohjelmaan.
Toisessa vaakakupissa painavat oletettavasti purkamisen hinta, sähköyhtiön suunnitelmat ja vesivoiman tarve säätövoimana, vaikka kyse ei kovin suuresta voimalasta olekaan.
Neljän puolueen vastauksista hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok) kysymyksiin voi päätellä sen verran, että vesiensuojelu saattaisi olla kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Rkp:n muodostaman hallituksen luontopolitiikan ”pienin yhteinen nimittäjä”.
Sitä kannattavat jossain muodossa kaikki. Kaikki neljä puoluetta suhtautuvat myös myönteisesti vapaahehtoisten suojeluohjelmien jatkamiseen. Niihin lukeutuu myös Nousu-ohjelma, joka keskittyy kalojen kulkuesteiden poistoon.
Nousu-ohjelman parissa työskentelevä maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi vahvistaa, että Palokinkoskien hanke olisi poikkeuksellisen mittava hinnaltaan ja hyödyiltään. Siitä on toivottu myös matkailutuloja Venäjän rajan sulkeutumisesta kärsineelle Itä-Suomelle.
”Se olisi aivan eri luokkaa kuin muut hankkeet, joita Nousu-ohjelman kautta on tehty”, hän sanoo. ”Tämä on sikälikin merkittävä, että yksi voimalaitos pidättelee merkittävää koskireittiä.”
Tammen mukaan Palokinkoskien avaaminen vaatisi valtiolta ”todella mittavaa tukea”, mahdollisesti kymmeniä miljoonia euroja. Osa tuesta olisi työllistävää, sillä padon purkaminen ja joen kunnostaminen on mittava urakka. Toinen osa valtion tuesta olisi korvauksia voimalan omistajalle eli Pohjois-Karjalan sähkölle.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituskaudella luonnonsuojelun kokonaismenot olivat noin kaksisataa miljoonaa euroa vuodessa.
Vesivoimalana Palokin laitos on Tammen mukaan ”keskikokoa”.
”Se on sähköyhtiölle tärkeä mutta yhteiskunnan mittakaavassa ei niin tärkeä.”
Tammen mukaan Palokista keskusteltaessa saimaanlohen rooli on ymmärrettävästi korostunut, koska laji on sukupuuton partaalla. Hänestä samalla pitäisi muistaa, että myös Saimaan järvitaimen on erittäin uhanalainen.
Tammen mukaan taimen hyötyisi Palokin voimalan purusta vielä suuremmassa mittakaavassa ja suuremmalla varmuudella kuin saimaanlohi.
”Saimaanlohellekin toki kaikki luonnonlisääntyminen on tärkeää.”
Ennen patoamista Palokinkoskiin nousivat lisääntymään Saimaan lohet ja taimenet, ja saalis oli sen mukaista. Taustalla kohisee Saunakoski.
