Ulkoministeriö ja puolustusministeriö katsovat, ettei Suomen tule irtautua Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä.
Ministeriöt ovat vastanneet hallitusneuvottelijoiden tiedusteluun. Asia on ollut esillä Säätytalolla puolustuspolitiikkaa käsittelevässä ryhmässä.
Kun hallituksenmuodostaja Petteri Orpolta (kok) kysyttiin asiasta tiistaina Säätytalolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, hän totesi, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa siitä, missä vaiheessa Ottawan sopimusta koskevaa keskustelua neuvotteluissa parhaillaan ollaan. Omaa kantaansa sopimuksesta irtautumiseen hän ei pyynnöstä huolimatta kertonut.
”Suomi on Ottawan sopimuksen aikanaan allekirjoittanut ja minusta on hyvä, että mitään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskeisesti liittyviä asioita ei ratkota ilman perusteellista asiantuntijakuulemista ja on hyvä, että tässäkin asiassa asiantuntijoita kuullaan”, Orpo totesi.
Miinakieltosopimus on yksi viime vuosikymmenten eniten puhuttaneita puolustuspolitiikkaan liittyneitä hankkeita.
Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012. Erityisesti perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat pitäneet esillä ajatusta, että Suomen tulisi irtautua sopimuksesta.
Myös kokoomuksen puoluekokous linjasi samansuuntaisesti vuonna 2014.
Asiasta tehty kansalaisaloite kaatui eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan helmikuussa äänin 11–4. Vähemmistöön jäivät perussuomalaiset ja kristillisdemokraattien edustajat.
Ottawan sopimuksen allekirjoittajat ovat sitoutuneet siihen, että ne tuhoavat omat jalkaväkimiinansa eivätkä käytä, valmista tai varastoi niitä enää.
Sopimuksessa jalkaväkimiinalla tarkoitetaan miinaa, joka on suunniteltu tappamaan tai haavoittamaan ihmisiä.
Miinakieltosopimus ei koske ajoneuvojen tuhoamiseen tarkoitettuja miinoja eikä tällaisten miinojen raivausta ja siirtoa vaikeuttavia käsittelynestolaitteita.
Suomen puolustusvoimien käytössä ollut sakaramiina kuvattuna vuonna 2003. Kyseinen miina kuuluu tietyt jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen piiriin.
Virkakunta kertaa valmistelemassaan muistiossa, että kaikki EU- ja Nato-maat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta ovat liittyneet sopimukseen.
”Yhdysvallat on kuitenkin todennut olevansa sitoutunut sopimuksen periaatteisiin kaikkialla muualla paitsi Korean niemimaalla”, siinä kirjoitetaan.
”Venäjän kanssa maarajan jakavista valtioista Ottawan sopimukseen ovat liittyneet Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä ja Ukraina, ja sopimuksen ulkopuolella ovat Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Kaikki Venäjän kanssa maarajan jakavat EU- ja Nato-maat ovat liittyneet sopimukseen.”
HS:n pyytämä muistio on valmisteltu ulkoministeriön johdolla, yhdessä puolustusministeriön kanssa.
”Puolustusvoimat eivät pidä jalkaväkimiinoja kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä, vaan ne on jo korvattu muilla suorituskyvyillä, kuten raskailla raketinheittimillä, lennokeilla ja viuhkapanoksilla.”
Virkakunta arvioi, että teknologian kehitys tuo jatkuvasti lisää mahdollisuuksia korvata jalkaväkimiinojen suorituskykyä.
”Varusmiehille ei myöskään ole vuosiin annettu koulutusta jalkaväkimiinojen käytöstä, ja tämän osaamisen palauttaminen vaatisi useamman vuoden.”
Ulkoministeriön mukaan aiemmin aiheesta annetuista lausunnoista käy ilmi, ettei suomalaisessa puolustusteollisuudessa ole mielenkiintoa jalkaväkimiinojen tuotannon käynnistämiseen tähän liittyvän merkittävän mainehaitan vuoksi.
”Lisäksi yrityksillä olisi vaikeuksia saada rahoitusta, monen pankin estäessä rahoituksen jalkaväkimiinoja tuottavilta yrityksiltä. Myös mahdollinen markkina olisi rajattu, sillä jalkaväkimiinoja voivat käytännössä ostaa vain Ottawan sopimukseen kuulumattomat maat”, ministeriö kirjoittaa.
”Irtautuminen olisi myös hyvin negatiivinen signaali tilanteessa, jossa Venäjä ja Kiina haastavat aktiivisesti olemassa olevia sopimuksia ja pyrkivät aiheuttamaan säröjä EU:n ja Naton sisällä.”
