Hallitusneuvottelijat ovat kysyneet ympäristöministeriöltä, voisiko EU-tasolla päätettyjä ilmastotavoitteita saada lievennettyä vetoamalla Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin.
Asia vahvistetaan HS:lle ympäristöministeriöstä. Pyyntö on tehty Puhtaan energian Suomi -nimisestä neuvotteluryhmästä, joka käsittelee ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kai Mykkänen (kok).
Suomi on tällä hetkellä vaikeuksissa erityisesti EU:n hiilinielutavoitteiden toteuttamisessa. Koska nielutavoitteisiin ei olla yltämässä, Suomi joutunee ostamaan muilta EU-mailta nieluoikeuksia lähivuosina.
Laskun pienentämiseksi Suomi voisi yrittää perustella, miksi se jäi tavoitteestaan. Näin on sanonut esimerkiksi europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr), jonka mukaan ”komissio voi jossain määrin ottaa tällaisia argumentteja huomioon ja huojentaa Suomen tavoitetta”.
Hiilinieluista säädetään EU:n niin sanotussa lulucf-asetuksessa, joka koskee maankäyttöä. Lisäksi ilmastovelvoitteita on niin sanotulla taakanjakosektorilla, johon sisältyvät esimerkiksi liikenteen päästöt.
Venäjän aloittaman sodan seurauksena erityisesti energian hinta nousi.
Ympäristöministeriön mielestä sota ei ole lievennyksille vakuuttava perustelu muun muassa siksi, että irtautuminen venäläisestä energiasta on onnistunut ja esimerkiksi uusia maakaasun ja raakaöljyn toimituskanavia on löytynyt.
Ministeriö myös huomauttaa, että Suomi on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista kuin EU-maat keskimäärin.
”Näin ollen ilmastovelvoitteiden mahdollinen keventäminen kohdistuisi todennäköisesti muihin jäsenmaihin, ei Suomeen”, vastauksessa todetaan.
Ministeriön mukaan juuri sovittujen tavoitteiden lieventämisen tavoitteleminen voisi ”antaa vääriä signaaleja jäsenmaille ja investoreille”, kun tavoitellaan siirtymistä puhtaaseen energiaan.
Ministeriö lisäksi huomauttaa, että neuvottelut maankäytön ja taakanjakosektorin ilmastotavoitteista ovat olleet vielä käynnissä, kun Venäjän aloitti hyökkäyssotansa. Molemmat asetukset hyväksyttiin lopullisesti vasta loppuvuodesta 2022.
Sodan seurauksena puun tuonti Venäjältä Suomeen lopetettiin käytännössä kuin seinään. Ympäristöministeriön mukaan sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta Suomen hiilinielujen kehitykseen tähän asti.
Ministeriö huomauttaa, että metsien nielu on pienentynyt viimeisen vuosikymmenen ajan ”lähes lineaarisesti”.
”Tähän kehitykseen tuontipuulla, puhumattakaan Venäjän sodalla, ei ole ollut mitään vaikutusta, koska Venäjän tuontipuun rooli Suomen metsäteollisuudessa pienentyi ja tasaantui vuoden 2009 puutullikiistojen seurauksena.”
Ministeriön mukaan jos tuontipuun käyttöön vedotaan, ”putoaa pohja Suomen pitkän linjan metsäpolitiikan narratiivilta”. Ministeriö viittaa ajatteluun, että Suomessa metsien käyttö on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.
Ympäristöministeriö huomauttaa lisäksi, että hakkuutaso ei ole ainakaan vielä vuonna 2022 noussut edelliseen vuoteen verrattuna, globaalin sellun kysynnän heikkeneminen voi lieventää kotimaan hakkuupaineita ja kohonneet puun hinnat vaikuttavat hillitsevästi kysyntään.
”Voidaankin kysyä, millä Venäjä-perusteisella argumentilla voisi esittää lulucf-velvoitteiden lieventämistä Suomen kannalta?” vastauksen päätteeksi kysytään.
Lue lisää: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli vaatii kiireisiä toimia – Näin puolueet kommentoivat raporttia
Lue lisää: Metsien hiilinielun romahdus varmistui – Syynä ennätykselliset hakkuut
Lue lisää: Ympäristöpaneelit olivat kuultavana: ”Nielu romahti”, todettiin esityksessä