Entinen pääministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen kritisoi kovasanaisesti presidentti Sauli Niinistöä Suomen Atlantti-seuran järjestämällä Nato ja Suomen ulkopolitiikan pitkä linja -teemaisella luennolla torstaina iltapäivällä.
Erityisesti hän nosti esiin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailun Suomessa, jota presidentti Niinistö isännöi. Pääministeri Sanna Marinia (sd) ei kutsuttu huippukokoukseen, vaan ainoastaan sen yhteydessä järjestettyyn lounastilaisuuteen. Zelenskyin ja Niinistön lisäksi kokoukseen osallistuivat neljän muun Pohjoismaan pääministerit.
Lipposen mukaan pääministerin ei pitäisi joutua tapaamaan ”kunniavierasta keittiön kautta”.
”Isännän oikeudella olisi mainiosti voinut kutsua pääministerin mukaan. Pääministeri vastaa ulkopolitiikasta yhteistoiminnassa ja erikseen”, Lipponen totesi.
Presidentin kanslia perusteli tilannetta sillä, että Ukraina oli pyytänyt kansliaa kokoamaan ”myös kaikkien muiden neljän Pohjoismaan ulkopolitiikan johtajat yhteiseen tapaamiseen”.
”On luontevaa, että kullakin maalla on tällaisissa kokouksissa yksi edustaja”, perustelu jatkui.
”Hatusta vedettyä protokollaa, jossa käytettiin termiä ’ulkopolitiikan johtajat’. Ei perustuslaki tunne sellaista”, Lipponen arvosteli perustelua.
Suomea edusti Ukrainan ja Pohjoismaiden yhteisessä huippukokouksessa tilaisuutta isännöinyt presidentti Sauli Niinistö. Muista Pohjoismaista paikalla oli pääministeri.
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Niinistö on todennut muun muassa Ylen Ykkösaamussa keväällä 2016, että hän pitää ”aina pienen tauon” yhteistoiminnassa-sanan edellä. Siten hän on korostanut presidentin roolia.
Lipposen mukaan tällaista taukoa lauseeseen ei kuulu.
”Sellaisesta puhuminen on perustuslain hengen vastaista.”
Lipponen korosti puheenvuorossaan Niinistön onnistuneen Marinin kanssa erinomaisesti siinä, miten Suomi vietiin sotilasliitto Naton jäseneksi. Niinistön tapa käyttää presidentin valtaa ei muuten saanut kiitoksia.
”Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta parlamentarismia kohtaan”, Lipponen lopetti Niinistö-kritiikkinsä.
Yleisellä tasolla Lipponen kantoi puheenvuorossaan huolta pääministerin ja erityisesti eduskunnan roolista Nato-politiikan käsittelyssä.
”Suomesta ei saa Nato-jäsenyyden myötä tulla presidenttivaltaista, virkavaltaista turvayhteiskuntaa”, Lipponen pohti.
Hänen mukaansa eduskunnan tiedonsaantioikeuksista tulisi huolehtia Nato-politiikkaa koskevassa päätöksenteossa, jotta viimeisimmän perustuslakiuudistuksen tavoitteena ollut parlamentarismin korostunut rooli toimisi myös siinä.
Myös useat oikeustieteilijät ovat kantaneet huolta asiasta.
Paavo Lipponen tunnetaan vahvan EU-politiikan puolestapuhujana. Komissaari Yves-Thibault de Silguy ja silloinen pääministeri Lipponen ja poistuivat huippukokouksesta Brysselissä vuonna 1997.
Lipponen esitti puheenvuorossaan huolensa myös Suomea jo pitkään vaivanneesta EU-politiikan linjan päämäärättömyydestä.
”Puhutaan vaikka nykyisen hallituksen [EU-]politiikasta. Mitähän se olisi oikein ollut tällä kaudella”, Lipponen kysyi viitaten Marinin hallitukseen.
”Suomi on ollut ’ei, ei ja vielä kerran ei’ -linjalla”, Lipponen moitti.
Hänen mukaansa Suomen tulisi päin vastoin ajaa rohkeammin omia kantojaan ja sanoa edes jollekin asioille ”kyllä”, jotta se pystyisi vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa EU:ssa tehdään.
Osansa puheessa sai myös kokoomus ja sen puheenjohtaja Petteri Orpo.
”On todella ikävää, että meidän suurimmalla puolueella ei ole ensimmäistäkään omaa ajatusta Eurooppa-politiikasta”, Lipponen harmitteli kokoomukseen viitaten.
Lipposen kummasteli myös sitä, miten tuleva pääministeri Orpo kritisoi pääministeri Marinin aikeita nimetä valtioneuvoston kansliaan erillinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja.
”Onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä”, Lipponen totesi ja pohti, eikö Natoa pidetä kokoomuksessa pääministerin näkökulmasta riittävän tärkeänä aiheena.
