Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa, että työn perässä Suomeen muuttavien tulorajaa voisi kiristää 1 500 euroon kuukaudessa.
Vähintään sen verran EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan olisi siis ansaittava bruttona uudessa työssään, jotta hän voi olla oikeutettu työntekijän oleskelulupaan.
Nykyisin edellytys oleskeluluvan saamiseksi on vähintään 1 331 euron palkka. Jos työehtosopimus soveltuu, vähimmäisedellytys on kokoaikatyössä työehtosopimuksen mukainen palkka.
Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus käy ilmi Helsingin Sanomien hankkimasta hallitusneuvottelujen taustamuistiosta.
Ministeriö nostaisi myös yrittäjien oleskeluluvan tulorajaa 1 000 eurosta 1 500 euroon. Tuloraja ei koskisi kasvuyrittäjiä.
Perussuomalaiset on ennen vaaleja vaatinut työperäiseen maahanmuuttoon vielä paljon tiukempaa 3 000 euron tulorajaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö perustelee ehdotustaan sillä, että ”vuonna 2018 alle 1 500 euroa kuukaudessa ansainneet olivat keskimäärin nettotulonsaajia niin ulkomaalaistaustaisten kuin suomalaistaustaisten joukossa”. He siis keskimäärin saivat enemmän sosiaalietuuksia kuin maksoivat veroja.
Keskimäärin nettosaajia ovat muistion mukaan ulkomaalaistaustaiset avustavat keittiötyöntekijät, kodinhoitajat ja lastenhoitotyöntekijät.
Sen sijaan yli 1 500 euroa ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat ministeriön mukaan pääsääntöisesti niin sanotusti nettomaksajia.
Tulorajan kiristäminen ”voisi karsia erityisesti osa-aikaisia työsuhteita pois luvan piiristä”.
”Koska työvoimaa tarvitaan lukumääräisesti paljon matalapalkka-aloilla, ei tulorajaa kannata työvoiman saatavuuden tarpeen näkökulmasta laittaa liian ylös”, muistiossa sanotaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä erityisosaajien oleskeluluvan tulorajaa ei tule nostaa nykyisestä 3 473 eurosta kuukaudessa. Lakisääteinen raja on määritetty keskipalkan mukaan.
Erityisosaajat ovat ministeriön mukaan ”kriittisiä tki-toiminnan ja kasvun edellytysten kannalta”.
Tukea ei saa myöskään perheenyhdistämisen tulorajojen kiristäminen.
”Eettisesti kestävä kansainvälinen rekrytointi on vaikeaa toteuttaa, jos perhettä ei tulorajojen vuoksi voi saada mukaan. Tiukka perheenyhdistämispolitiikka myös työvoiman maahanmuuton kohdalla voi aiheuttaa sen, että osaajien oleskelu Suomessa jää tilapäiseksi sen sijaan, että saataisiin osaajia jäämään pysyvästi Suomeen”, muistiossa sanotaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten työperäinen maahanmuutto vaikuttaa Suomen julkiseen talouteen.
Yleisen tason arviona muistiossa esitetään, että kokonaisvaikutukset ”ovat olleet väistämättä positiiviset ja aiempaan nähden suuren volyymin vuoksi merkittävät”.
”Keskimäärin ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden suorat nettotulonsiirrot olivat vuonna 2018 positiiviset, yli 5 500 euroa vuodessa. Tutkimuskirjallisuuden valossa on kuitenkin hyvin mahdollista, että epäsuorat taloudelliset vaikutukset olivat suoria taloudellisia vaikutuksia suuremmat.”
Muistiossa todetaan, että korkeasti palkattujen työntekijöiden maahanmuutto oli keskimäärin taloudellisesti hyödyllisempää kuin matalasti palkattujen työntekijöiden maahanmuutto.
Työperäinen maahanmuutto on yksi hallitusneuvotteluiden kiistanalaisista kysymyksistä. Perussuomalaiset on vaatinut 3 000 euron tulorajaa, koska puolue uskoo matalasti palkattujen maahanmuuttajien olevan haitaksi Suomen taloudelle.
Muut hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet eli kokoomus, Rkp ja kristillisdemokraatit taas ovat sitä mieltä, että ikääntyvä Suomi tarvitsee päinvastoin roimasti lisää työperäistä maahanmuuttoa.
