Hallitusneuvotteluissa päästään ensi viikolla maahanmuuton suhteen ”tositoimiin”, luonnehti Riikka Purra (ps) puolueiden puheenjohtajien tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Maahanmuuton kysymyksistä löytyykin puolueiden välillä yhteensovitettavaa.
Perussuomalaiset on nostanut kynnyskysymyksekseen hallitukseen menolle, että ”Euroopan ulkopuolelta tulevaa, Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa on rajoitettava tuntuvasti”. Rkp ja kokoomus puolestaan ovat vaatineet työperäisen maahanmuuton lisäämistä, ja Rkp myös pakolaiskiintiön nostoa.
HS selvitti, millaisia maahanmuuttokysymyksiä hallitusneuvottelijoilla on ratkottavanaan Säätytalon pöydissä. Tiedot perustuvat lehden eri ministeriöiltä ja viranomaisilta pyytämiin asiakirjoihin.
Turvapaikanhakijoille maksettavan etuuden leikkaaminen
Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet sisäministeriötä selvittämään, voitaisiinko vastaanottorahaa alentaa ja millaisia vaikutuksia tällä olisi.
Vastaanottorahaa voidaan maksaa turvapaikanhakijalle tai tilapäistä suojelua hakeneelle tai saaneelle henkilölle. Se on tarkoitettu esimerkiksi vaatteisiin, vähäisiin terveydenhuoltokustannuksiin, paikallisliikenteen lippuihin ja puhelinkuluihin.
Tällä hetkellä vastaanottoraha on korkeimmillaan 348,50 euroa kuussa. Tämän suuruista etuutta voidaan maksaa yksinasuvalle tai yksinhuoltajalle, jolle ei tarjota aterioita vastaanottokeskuksessa. Aterioiden tarjoaminen pienentää summan 102,15 euroon kuussa.
Sisäministeriön virkakunta arvioi, ettei rahan leikkaaminen ole läpihuutojuttu EU:n vastaanottodirektiivin edellytyksien vuoksi. Vastaanottoraha on enää noin 60 prosenttia toimeentulotuen tasosta, eikä luontoissuoritusten eli tavaroina annettujen etuuksien voida katsoa kattavan eroa.
Muistiossa arvioidaan, että vastaanottorahalle voitaisiin mahdollisesti luoda eri maksukategorioita esimerkiksi tilapäistä suojelua saaville, turvapaikanhakijoille sekä kielteisten päätöksen saaneille ja paluuta odottaville hakijoille. Tästä syntyvät säästöt nähdään kuitenkin marginaalisina.
Virkakunnan mukaan paras tapa synnyttää säästöjä maahanmuuton kustannuksista ylipäänsä on turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän mahdollisimman tehokas toiminta, jossa turvapaikkapäätökset tehdään kuudessa kuukaudessa. Tällöin vastaanottojärjestelmässä vietetty aika on mahdollisimman lyhyt.
Uusintahakemusten vähentäminen
Myös uusintahakemukset ovat puhuttaneet maahanmuuttopöydässä.
Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka hakija tekee, kun hän on jo saanut lainvoimaisen päätöksen edelliseen hakemukseen. Hakemuksesta on käytävä ilmi uudet perusteet hakemukselle sekä syy, miksi näitä perusteita ei ole tuotu esiin aiemmin.
Sisäministeriön virkakunta on arvioinut hallitusneuvottelijoille, että seuraavalla kaudella tällaisia hakemuksia tehtäisiin noin 800–1 000 vuodessa. Uusintahakemusten väheneminen neljänneksellä säästäisi arvion mukaan noin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.
Keinoja tähän voisivat olla muun muassa mahdollisimman nopea hakemusten esikäsittely ja varsinainen käsittely, aiempien maastapoistamispäätösten täytäntöönpanojen tehostaminen sekä vastaanottopalvelujen tiukentaminen vain sille tasolle, jonka EU:n direktiivi vähintään edellyttää.
Jälkimmäisin toimenpide voisi ministeriön mukaan vähentää kannustimia tehdä uusintahakemuksia vain vastaanottopalvelujen saamiseksi.
Perheenyhdistämisen edellytyksien tiukentaminen
Neuvottelijat ovat saaneet katsauksen siihen, millaisia kiristyksiä EU-lainsäädäntö mahdollistaisi maahanmuuton lupaprosesseihin.
Suomi voi esimerkiksi yrittää laajentaa niin kutsutun nopeutetun turvapaikkamenettelyn käyttöä tai rajoittaa kansainvälistä suojelua hakevan työnteko-oikeutta niin, että oikeuden saisi tietyissä tapauksissa vasta kuuden kuukauden kuluttua nykyisen kolmen sijaan.
Suomi voisi myös selvittää niin kutsutun kotoutumisedellytyksen käyttöönottoa.
EU-direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat vaatia, että kolmansien maiden kansalaiset täyttävät kansallisen lainsäädännön mukaiset kotoutumisedellytykset saadakseen pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman. Tämä edellyttäisi kuitenkin kotouttamiskoulutuksen järjestämistä, mistä aiheutuu lisäkustannuksia valtiolle.
Myös perheenyhdistämiseen voitaisiin lisätä joitakin uusia edellytyksiä. Perheenkokoajalta voidaan esimerkiksi edellyttää asumista laillisesti Suomessa enintään kahden vuoden ajan ennen kuin hän voi hakea perheensä yhdistämistä.
Oleskelulupien lyhentäminen
Sisäministeriön mukaan Suomessa voitaisiin selvittää mahdollisuutta luopua kokonaan kansallisesta pysyvästä oleskeluluvasta ja siirtyä yhteen pysyvään oleskelulupaan eli pitkään oleskelleen EU-oleskelulupaan.
Kansainvälistä suojelua saavien ensimmäistä oleskelulupaa voitaisiin myös lyhentää niin haluttaessa neljästä kolmeen vuoteen. Toissijaisen suojelun yhteydessä myönnettävä oleskelulupa voitaisiin lyhentää yhteen vuoteen.
Toissijaisen suojelun perusteella voidaan myöntää oleskelulupa, mikäli henkilön turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta katsotaan, että häntä uhkaa kotimaassaan vaara.
Koututumispalveluiden uudistus ja uusi ”kotoutumistuki”
Työ- ja elinkeinoministeriössä katsotaan, että seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa kotoutumiskoulutuksen sekä muun kielitaitoa ja kotoutumista edistävän koulutuksen kokonaisuudistus, jossa vahvistetaan koulutuksen laatua.
Tarve on erityisen ajankohtainen siksi, että työllisyys- ja kotoutumispalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle vuonna 2024.
”Kokonaisuudistuksessa yhdistettäisiin nykyinen työvoimakoulutuksena järjestetty kotoutumiskoulutus, vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaidon koulutus ja kotoutumiskoulutus sekä muut kielitaitoa ja kotoutumista edistävät koulutukset ja aikuisten perusopetuksen yhteydessä annettava lukutaitokoulutus yhdeksi valtakunnalliseksi selkeäksi ja laadukkaaksi työllisyyspalveluiden kanssa yhteensovitetuksi kokonaisuudeksi”, ministeriö kaavailee.
Ministeriö näkee myös, että käyttöön voitaisiin ottaa uusi etuus – kotoutumistuki. Se olisi kotoutumispalveluihin osallistumiselle maahanmuuttajalle tarkoitettu ensisijainen etuus, joka olisi suuruudeltaan työmarkkinatukea vastaava työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja perustoimeentuloa vastaava työvoiman ulkopuolella olevalle maahanmuuttajalle.
Tuen saamisen edellytyksenä olisi velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman mukaisiin palveluihin.
”Mallilla lisättäisiin paitsi työttöminä työnhakijoina olevien etenkin työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien osallistumista kotoutumispalveluihin”, ministeriön taustapaperissa kirjoitetaan.
Ohjelma ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriön virkakunta esittää, että seuraava hallitus valmistelisi ohjelman ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Ohjelma voisi sisältää esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia, jotka helpottaisivat viranomaisten tiedonvaihtoa.
Ohjelmassa tulisi ministeriön mukaan myös selvittää ”edellytykset ja keinot suomalaisten ja ulkomaalaisten kansainvälisen rekrytoinnin toimijoiden sekä heidän alihankkijoidensa eettisen ja läpinäkyvän rekrytoinnin ja sopimustoiminnan varmistamiseksi”, jotta voidaan ehkäistä esimerkiksi niin kutsuttujen kynnysrahojen periminen.
Kynnysrahajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että henkilö maksaa perusteettomasti korkean rahasumman päästäkseen Suomeen.
Sote-alan kansainvälisen rekrytoinnin malli
Hallitusneuvotteluihin on toimitettu runsaasti materiaalia kansainvälisestä rekrytoimisesta, työ- ja koulutusperäisten oleskelulupaprosessien helpottamisesta sekä esimerkiksi ammattiosaajien maahanmuuton tarpeesta ja sääntelykeinoista.
Yksi erityinen kohderyhmä on sosiaali- ja terveysalan henkilöstö.
Työ- ja elinkeinoministeriö näkee, että Suomeen tulisi luoda erityinen sote-alan kansainvälisen rekrytoinnin malli, joka sisältäisi rekrytointitoimet lähtömaassa, pä-tevöitymiskoulutuksen lisäämisen ja tehostamisen Suomessa, laillistamisen ja työmarkkinoille pääsyn nopeuttamisen sekä työssä tapahtuvan oppimisen hyödyntämisen.
Ministeriö pohtii, tarvitsisiko Suomi lupajärjestelmäänsä ”joustavuutta” huomioimaan sote-alalla oleskelun alkuun usein sijoittuvan pätevöitymisjakson, joka ei ole tutkintoon johtavaa opiskelua eikä työntekoa, eikä siten sovi nykyisiin lupamääritelmiin.
Lue lisää: Ministeriön ehdotus: työn perässä maahan muuttavien pitää ansaita vähintään 1 500 euroa kuussa
Malleja muista EU-maista
Erityisesti perussuomalaiset ovat kehottaneet Suomea kulkemaan kohti Ruotsin ja Tanskan viitoittamaa suuntaa maahanmuuttopolitiikassa.
Maahanmuuttopöytään onkin pyydetty muun muassa vertailu Ruotsin ja Suomen turvapaikkajärjestelmistä ja tietoa siitä, miksei Tanska sovella eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään kuuluvia säädöksiä.
Neuvottelijoille on esitelty myös virkamiesten koostamaa tietoa Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön otetuista ”vyöhykkeistä”, joiden alueella poliisi voi suorittaa satunnaisia henkilötarkastuksia ihmisille sekä muiden esineiden sekä ajoneuvojen tarkastuksia.
Lisäksi virkamiehiä on pyydetty koostamaan neuvottelijoille tietoa siitä, miten muissa EU-maissa ratkaistaan maassa ilman oleskeluoikeutta olevien tilanteet.
