Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi, että lukukausimaksujen muuttaminen täysikatteiseksi saattaisi vähentää EU:n ulkopuolelta niin sanotuista kolmansista maista tulevien opiskelijoiden määrää noin 43 prosentilla.
Nykyinen maksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on 10 384. Arvioitu 43 prosentin pudotus laskisi siis opiskelijoiden määrää noin 4 500 opiskelijalla.
OKM:n arvio on vastaus hallitusneuvottelijoiden tiedusteluun aiheesta.
Täysikatteisuudella tarkoitetaan sitä, että lukukausimaksu kattaisi täysin opiskelupaikasta aiheutuvat kustannukset.
OKM:n arvion mukaan tähän tarvittava summa olisi keskimäärin noin 8 000 euroa lukukaudelta.
Nyt yliopistolaissa määritelty vähimmäislukukausimaksu EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on 1 500 euroa vuodessa. Harva yliopisto on tyytynyt tähänkään saakka tähän vähimmäissummaan. Vuosina 2017–2021 korkeakoulujen lukuvuosimaksun suuruus vaihteli 4 000 euron ja 18 000 euron välillä.
Tästä summasta kuitenkin keskimäärin kaksi kolmasosaa annetaan takaisin opiskelijoille erilaisina stipendeinä ja maksuhelpotuksina, kertoo OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Atte Jääskeläinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen.
Tällä hetkellä lukukausimaksuista huolimatta valtio rahoittaa myös kolmansista maista tulevien opiskelijoiden koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia yliopistoille näiden valmistuttua vastaavalla tavalla kuin Suomesta tai muualta EU:n alueelta tulevien.
Jääskeläisen mukaan selvitetyssä mallissa tästä rahoituksesta luovuttaisiin, mikäli kustannukset katettaisiin täysin lukukausimaksuilla. Tämä mahdollistaisi sen, että rahoitus käytettäisiin täysin Suomesta ja EU:n alueelta tuleviin opiskelijoihin.
”Tämä rahoitus on mahdollista korvata mallilla, joka valmistumisen sijaan tukisi paremmin Suomen työllistymistä”, hän sanoo.
Jääskeläinen nostaa esiin mahdollisuuden estää kolmansista maista tulevien opiskelijoiden määrän romahtaminen, mikäli nykymallista luovuttaisiin.
”Jos kannustetta siirretään siihen suuntaan, että korkeakoulua ja opiskelijaa itseään palkitaan Suomeen työllistymisestä suoralla tuella tai verovähennysoikeudella, tukisi se paremmin kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä tänne.”
Jääskeläisen mukaan tällaisesta mallista on käyty keskusteluja yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa jo ennen hallitusneuvotteluihin annettua selvitystä.
OKM nostaa hallitusneuvottelijoille antamassaan selvityksessä myös esille, että viime aikoina ministeriöön on tullut jonkin verran yhteydenottoja siitä, että opiskelijan oleskeluluvalla maahan tulleet ulkomaalaiset opiskelijat ovat työllistyneet muun muassa palvelualoille.
Työllistyttyään opiskelijat ovat hakeneet työperusteista oleskelulupaa, yhtenä motiivina välttää lukuvuosimaksujen maksaminen.
”Ilmiön suuruus on vielä maltillinen, mutta on mahdollista, että lukukausimaksujen nousu lisää opiskelijoiden kannustimia vaihtaa maassaoloperustetta vapautuakseen lukukausimaksuvelvollisuudesta”, vastauksessa kirjoitetaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi alkuvuodesta ulkomailta hakevien opiskelijoiden määrää, kun korkeakoulujen vieraskielisiä koulutusohjelmia koskeva yhteishaku oli päättynyt.
Purra kertoi myöhemmin STT:n haastattelussa, ettei pidä järkevänä yksinomaan englanniksi suoritettavia koulutusohjelmia, kun kotimaan työmarkkinoille pääseminen usein vaatii suomen tai ruotsin osaamista.
Hän kannattaa ajatusta, että ohjelmiin lisättäisiin suomen tai ruotsin opetusta.
