Bryssel
EU:n ulkoministereiden ja puolustusministereiden alkuviikon kokouksissa on esillä kiusallisen monta Ukrainan tämänhetkiseen avustamiseen liittyvää ongelmaa, jotka vaativat vielä neuvotteluja jäsenmaiden kesken.
Ongelmat liittyvät pakotteisiin, EU:n rauhanrahastoon ja Ukrainalle toimitettaviin 155-millisiin ammuksiin.
Suomesta maanantain ulkoministerikokoukseen osallistui toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), joka tuli Brysseliin suoraan Yhdysvaltain-matkaltaan. Puolustusministerikokoukseen tiistaina osallistuu puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).
EU on kasannut yhdettätoista pakotepakettia, jonka päätavoite on estää tähän asti asetettujen Venäjän-vastaisten pakotteiden kiertämistä.
Tarkoitus olisi, että EU voisi asettaa sanktioita EU:n ulkopuolisille maille tai henkilöille, jos heidän todetaan esimerkiksi myyvän Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita. Listauksesta vuotaneiden tietojen mukaan kyse on muun muassa kahdeksasta kiinalaisyrityksestä.
Useat EU-maat, kärjessä Saksa, Kreikka, Kypros ja Unkari, ovat kyseenalaistaneet tällaisten pakotteiden järkevyyden ja perustelleet sitä muun muassa vastatoimien uhalla. Kiinalle asetettavat pakotteet olisivat EU:lta raju veto, jota kaikki jäsenmaat haluavat harkita huolellisesti.
Osa jäsenmaista tuskailee, onko mitään muutakaan keinoa, jolla kolmannet maat ja niiden yritykset saataisiin uskomaan, että EU on pakotteissa tosissaan.
Ulkoministerikokoukseen saapunut Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis sanoi, että kyse on Euroopan uskottavuudesta. Hänen mukaansa Kiina pystyisi milloin vain pysäyttämään yritystensä pakotteita rikkovan viennin Venäjälle, jos vain tahtoisi.
EU-maiden suurlähettiläät jatkavat pakotekokonaisuudesta neuvottelemista keskiviikkona, eivätkä ulkoministerit sen takia pysty vielä päättämään asiasta vielä maanantain kokouksessaan.
Irania vastaan on sen sijaan tulossa uusia pakotteita. Liettuan Landsbergis kertoi mielipiteenään, että EU-maiden pitäisi saada myös pitkään jumittaneet Valko-Venäjän vastaiset uudet pakotteet voimaan.
Toinen EU-koneistossa jumittava päätös koskee EU:n rauhanrahastoa, josta EU maksaa korvauksia jäsenmaille niiden Ukrainaan toimittamasta aseavusta. Maat lähettävät aseita Ukrainalle ja laskun siitä rauhanrahastolle.
Rahaston avulla jäsenmaat ovat antaneet Ukrainalle aseapua 5,6 miljardilla eurolla.
Unkari pysäytti viime viikolla rauhanrahaston kautta maksettavan kahdeksannen tukipaketin sillä perusteella, että Ukraina nosti Unkarin suurimman pankin OTP:n omalle mustalle listalleen, johon se listaa sotaa tukevia yrityksiä. Unkarin mukaan Ukrainan pitää poistaa OTP listalta, tai muuten Unkari ei suostu rauhanrahaston kautta maksettavaan tukeen.
Toiveissa on ollut, että kiista ratkaistaan maanantaina ulkoministerikokouksessa. EU:n korkea edustaja Josep Borrell on harrastanut viikonvaihteessa diplomatiaa niin Ukrainan kuin Unkarin pehmittämiseksi.
Ukrainalla ja Unkarilla on kireät välit muun muassa siksi, että Unkarin mielestä Ukraina kohtelee kaltoin maansa unkarilaisvähemmistöä.
Kolmas EU:n kannalta kiusallinen ongelma koskee Ukrainalle toimitettavia 155-millisiä ammuksia, joita piti löytyä EU-maiden varastoista nopeasti toimitettavaksi Ukrainaan. Nyt on käynyt ilmi, että määrät eivät ole vielä alkuunkaan sitä, mitä alun perin oletettiin.
Ulkoministerit sopivat aiemmin kolmesta vaiheesta: ensimmäisessä vaiheessa Ukrainaan piti toimittaa varastoista vuoden aikana miljoona ammusta. Toistaiseksi ammuksia on diplomaattilähteiden mukaan löytynyt jäsenmaista vasta noin 60 000 kappaletta, minkä lisäksi Ukrainaan on toimitettu ilmatorjuntaohjuksia.
Jäsenmaat ovat tähän mennessä pyytäneet niistä rauhanrahastolta korvauksia 650 miljoonan euron edestä. Rahaa varattiin miljardi euroa.
Miljoona ammusta oli erityisesti Viron ajama tavoite, joka ei mitä ilmeisimmin perustunut tarkkaan tietoon EU-maiden ammusvarastojen tilasta, vaan oli lähinnä toive.
Ammussuunnitelman toisessa vaiheessa jäsenmaiden on määrä hankkia aseteollisuudelta korvaavia ammuksia varastoihinsa, ja kolmannessa vaiheessa tarkoitus on lisätä nopeasti EU:n aseteollisuuden kapasiteettia.
EU-maat eivät ole myöskään vielä päässeet yhteisymmärrykseen siitä, millä tavoin Venäjä aikanaan saatettaisiin vastuuseen hyökkäyksestä ja Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista.
Vastakkain on kaksi mallia. Toinen niistä on kansainvälisen rikostuomioistuimen yhteyteen Haagiin perustettava erityistuomioistuin ja toinen Ukrainan lainsäädännön mukaan toimiva hybridimalli, jonka tuomarit nimitettäisiin kansainvälisesti.
