Hallitusneuvotteluissa haettavien sopeuttamistoimien ”mittaluokka ja suunta” on se, että suoria säästöjä olisi tulossa neljän miljardin ja työllisyystoimia kahden miljardin euron edestä, sanoi hallitusneuvotteluja vetävä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perjantaina.
Erityisesti kokoomukselle on ollut tärkeää, että tuleva hallitus sitoutuu tasapainottamaan julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana.
HS kertoi aiemmin toukokuussa, että neuvotteluissa on ollut esillä arvio, jonka mukaan työllisyystoimet saattavat kuitata kaksi miljardia euroa tasapainotustarpeesta.
Tavoitteena on, että päätökset tuovat hallituskauden aikana satatuhatta lisätyöllistä.
Kahden miljardin euron tasapainotus työllisyyttä kohentamalla neljässä vuodessa on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Siihen pääseminen tarkoittaisi todennäköisesti varsin tuntuvia leikkauksia sosiaalietuuksiin.
Kokoomus on lisäksi sanonut, että julkista taloutta tasapainottavien toimenpiteiden pitää olla sellaisia, joiden vaikutukset valtiovarainministeriö pystyy varmentamaan. Myös työllisyystoimien pitäisi siis saada valtiovarainministeriöltä vahvistus siitä, että ne todella kohentavat työllisyyttä ja kasvua.
”Se koostuu suorista säästöistä eli leikkauksista. Se koostuu rakenteellisista uudistuksista, joilla julkisen sektori saadaan toimimaan tehokkaammin, eli käytetään veronmaksajien rahoja paremmin. Kolmanneksi se muodostuu oikeista työllisyyttä ja kasvua aikaansaavista reformeista, joiden minun mielestäni pitää olla VM:n verifioimia. Ei toivotaan, toivotaan -uudistuksia, vaan todellisia uudistuksia”, Orpo määritteli sopeutukset heti vaalien jälkeen.
Orpo kertoi perjantaina myös, että osa neuvottelujen alaryhmistä on saanut työnsä lähes valmiiksi ja ne eivät välttämättä enää osallistu neuvotteluihin ensi viikolla.
Kaikkien ryhmien työ vaatii kuitenkin vielä loppusilauksen.
”Lähes joka ryhmän pitää vielä odottaa lopussa vahvistuva talouskehikko, koska koko ajan haetaan toisaalta niitä säästöjä ja sitten toivottavasti myös pystytään priorisoimaan takaisinpäin jotain pienempiä rahoja tärkeisiin kohteisiin. Kun ne varmistuvat, voidaan finalisoida työ jokaisessa ryhmässä.”
Neuvottelut on jaettu kahdeksaan pääneuvotteluryhmään, joiden alla toimii alajaostoja.
Orpon mukaan ensi viikolla neuvotteluissa pureudutaan entistä tiiviimmin isoimpiin ratkottaviin asioihin. Näitä ovat talous ja verotus, energia- ja ilmastopolitiikka, maahanmuutto sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.
”Mitä vähemmän asioita jää pöydälle, sitä tiukemmin ratkottavia ne ovat, mutta minulla on vakaa usko siihen, että eteenpäin mennään ja valmista tulee”, hän sanoi.
