Pitäisikö laissa määritellä nykyistä tiukemmin, miten kännyköitä käytetään kouluissa? Asia nousi puheenaiheeksi STT:n kerrottua, että sen tietojen mukaan peruskoulujen kännykkäkielto on ollut esillä hallitusneuvotteluissa.
Älypuhelimien käytön rajoittaminen nousi esiin myös, kun HS kysyi 92 opettajalta, mistä lasten ja nuorten oppimistulosten lasku johtuu. Osa toivoi niin sanottua ”kännykkäparkkia”, jossa koululaisten puhelimet olisivat koulupäivän ajan säilössä.
Myös hallitusneuvotteluita parhaillaan käyvien puolueiden puheenjohtajat ovat kertoneet olevansa huolissaan siitä, että kännykät häiritsevät koulunkäyntiä.
Nykytilanne: Koulut saavat kieltää kännykän ”häiritsevän” käytön tunnilla
Opetushallituksen antaman ohjeen mukaan koulu voi järjestyssäännöissään kieltää mobiililaitteen "häiritsevän käytön” oppitunnilla.
Koulu voi myös edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
Nykylainsäädännön nojalla koulut eivät kuitenkaan voi asettaa koko koulupäivän kattavaa kieltoa. Ne eivät myöskään voi kieltää oppilaita tuomasta kännykkää kouluun. Opetushallituksen mukaan koulu ei voi esimerkiksi velvoittaa oppilaita laittamaan puhelimia koko päiväksi kännykkäparkkiin tai kieltää laitteen käyttöä välitunneilla.
Laki mahdollistaa myös puhelimien takavarikoimisen. Opettajalla on lain mukaan oikeus ottaa haltuunsa ”sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista”.
Kiellon kannattajat: Laitteen pitää olla renki eikä isäntä
Ainakin perussuomalaiset haluaisivat kännykän käytön kieltämiseksi järeämpää lainsäädäntöä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Säätytalolla maanantaina, että puhelimien pitäisi pysyä repussa koko koulupäivän. Asiasta löytyy kirjaus myös puolueen koulutuspoliittisesta ohjelmasta.
”Tämä on yksi omia henkilökohtaisia lempiaiheitani, josta olen puhunut ja kirjoittanut jo paljon ennen politiikkaan tuloa”, hän sanoi.
”Me olemme sitä mieltä, että digilaitteita pitää voida rajoittaa ja ylipäänsä tarkastella mobiililaitteiden käytön aiheuttamia ongelmia kouluissa ja miksei muuallakin.”
Myös kokoomuksen Petteri Orpo ilmaisi huoltaan siitä, että kännykän käyttö häiritsee koulupäivää.
”Itsekin kahden nykyään nuoren isänä olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, että aikaa käytetään valtavat määrät laitteilla, toki aikuisetkin. Mutta mielestäni on aika luonnollista, että se häiritsee koulupäivää, oppitunteja, jos kännykän käyttöä ei pystytä opettajien puolesta rajoittamaan.”
Keskustan kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri ja opettajanakin työskennellyt Jouni Ovaska sanoo pitävänsä jonkinlaista järeämpää lakia tervetulleena ideana. Vaikka lainsäädäntöä kännykän käytön rajoittamiseksi on jo nyt, jättää se Ovaskan mukaan kuitenkin liikaa tulkinnanvaraa.
”Kunnilla, kouluilla ja opettajilla on erilaisia tapoja. Periaatteessa järjestyssäännöillä voidaan suitsia kännykän käyttöä, mutta ongelmatapauksia kohdataan silti. Lainsäädännössä pitäisi määritellä selkeästi kännykän käytöstä, jotta ei tulisi tulkintaristiriitoja esimerkiksi siitä, mikä on häiritsevää käyttöä.”
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.
Ovaskan mukaan digilaitteiden käyttöä opetuksessa pitäisi ylipäätään Suomessa pohtia enemmän.
”Pitäisi miettiä, miten ne auttavat oppimista, ei ajatella vain niin, että joku laite korvaa nyt jotain vanhaa. Laitteen pitää olla meidän renki, ei isäntä.”
Digilaitteilla on paikkansa opetuksessa, Ovaska sanoo. Opetus pitää kuitenkin suunnitella itse oppimisen ehdoilla, ei laitteiden ehdoilla.
”Ei tässä nyt olla palaamassa mihinkään sadan vuoden taakse, eikä kouluihin tarvita kännyköiden totaalikieltoa. Mutta toivon hallitusneuvottelijoilta, että vähän otettaisiin takapakkia ja mietittäisiin, miten tätä koulua kehitetään. Esimerkiksi lukemisesta, kirjoittamisesta ja laskemisesta ei suoriuduta koulussa enää yhtä hyvin kuin ennen.”
Kiellon vastustajat: Opettajalla tulee olla oikeus päättää opetusmenetelmistä
Eduskunnasta löytyy myös järeämmän lainsäädännön vastustajia.
Sdp:n kansanedustaja ja luokanopettaja Pia Hiltunen kirjoittaa tiedotteessaan, että lakia ei tarvita, vaan koulujen pitää itse saada päättää toimintatavoistaan.
”Puhelimet ja muut älylaitteet toimivat monissa tilanteissa oppimista edistävissä tehtävissä kuten tiedonhankinnassa. Opettajalla tulee säilyä oikeus päättää itse käyttämistään opetusmenetelmistä ja puhelimien hyödyntämisestä opetuskäytössä”, Hiltunen kirjoittaa.
Hiltunen kirjoittaa myös, että kännykättömät koulupäivät eivät ole ratkaisu oppimistulosten laskuun, vaan älylaitteiden käyttöön täytyy kiinnittää huomiota myös koulupäivän ulkopuolella.
”Kännykät eivät ole syy oppimistulosten laskuun, mutta esimerkiksi lukiolaisten digimateriaaleista opiskelu päivittäin tietokoneilla voi vaikuttaa oppimistuloksien heikentymiseen sekä alentaa keskittymiskykyä.”
Myös toimitusministeristön opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on nostanut esiin täyskieltoon liittyviä mahdollisia ongelmia. Kielto toisi Anderssonin mukaan pohdittavaksi kysymyksen sen valvonnasta.
”Kuka valvoo? Onko se opettajien työtä? Mitä tapahtuu, jos joku sitten rikkoo sitä lakia?” Andersson kysyi lauantaina puoluevaltuuston yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Oikaisu 22.5. kello 21.00: Jutussa sanottiin aiemmin, että koulu voi kieltää puhelimen käytön oppitunnin aikana. Koulu voi Opetushallituksen ohjeen mukaan kuitenkin kieltää käytön silloin, jos se katsotaan häiritseväksi.
