Bryssel
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Venäjän tekemää Suomen edustustojen tilien jäädytystä Venäjällä käsiteltiin ulkoministeriössä ensin ”teknisenä asiana” eikä sen poliittista puolta ajateltu tarpeeksi.
Ulkoministeriö on saanut kritiikkiä siitä, että se ei tiedottanut asiasta saman tien, vaan asia tuli julkisuuteen vasta HS:n uutisoitua siitä toukokuun puolivälissä. Venäjä jäädytti edustustojen tilit huhtikuun lopussa, jolloin Suomi antoi asiasta Venäjälle nootin.
”Tällä asialla on myös tärkeä poliittinen merkitys. Meillä on vertaismaita, joilla on samanlainen tilanne, ja on hyvä että tietoa vaihdetaan”, Haavisto sanoi maanantaina EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen Brysselissä.
”Olemme varmasti ulkoministeriössä ottaneet opiksi, että kaikki tämäntyyppiset tuodaan nopeammin julkisuuteen.”
Suomi ei ole saanut vastausta Venäjälle antamaansa noottiin. Edustustojen toiminta jatkuu.
”Tätä seurataan nyt päivittäin. Katsomme myös muiden maiden käytänteitä.”
EU:n ulkoministerit keskustelivat maanantain kokouksessaan tulossa olevasta 11. pakotepaketista ja sotilaallisesta tuesta Ukrainalle. Päätöksiä ei tehty. Pakotteista neuvotellaan vielä, samoin Euroopan rauhanrahaston uudesta rahoituserästä.
”Näihin ei ole pystytty löytämään ratkaisua. Jotkut maat ovat kytkeneet Ukrainan tukemisen hyvin kansallisiin kysymyksiin”, Haavisto sanoi.
EU:n uuden pakotepaketin päätavoite on estää tähän asti asetettujen Venäjän-vastaisten pakotteiden kiertämistä.
Pakettia jarruttaa ainakin Unkari, joka on suuttunut Ukrainalle unkarilaispankki OTP:n nostamisesta eräänlaiselle mustalle listalle Ukrainassa. Ukraina listaa sille omatoimisesti Euroopassa toimivia yrityksiä, jotka sen mielestä tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
”Käytiin värikästäkin keskustelua ministeripöydässä. Oli mahdotonta siinä selvittää, olivatko kaikki argumentit oikeita vai vääriä”, Haavisto kertoi.
Haaviston mukaan Unkari nosti esiin myös unkarilaisvähemmistön kohtelun Ukrainan raja-alueella.
Pakotekokonaisuus on Haaviston mukaan hyvin monimutkainen siksi, että monilla EU-jäsenmailla on kaupallisia suhteita pakotteiden kiertämisestä epäiltyihin maihin ja yrityksiin.
”Suomi on tukenut pakotteiden kiertämisen estämistä. Ensi sijassa keskitytään sitä tekeviin yrityksiin, mutta viimekätisesti kyse voisi olla myös maista.”
Ammusten lahjoitus Ukrainalle on edennyt odotettua hitaammin. Haaviston mukaan EU:n pitäisi kiirehtiä asiaa ja hakea ammuksia myös muualta kuin EU-markkinoilta.
Haavisto saapui Brysseliin Yhdysvalloista sen verran myöhään, ettei hän ehtinyt osallistua aamulla Saksan vetämään ”ystäväryhmän” kokoukseen, jossa joukko maita yrittää lisätä määräenemmistöpäätöksiä EU-ulkopolitiikassa nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijaan.
Saksan ja Suomen lisäksi ryhmässä ovat Ranska, Espanja, Italia, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Slovenia ja uutena myös Romania.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó on jo ilmoittanut olevansa määräenemmistöaikeista huolissaan. Kuten tuoreistakin pakoteneuvotteluista voi havaita, Unkari käyttää usein veto-oikeuttaan ja pystyy jarruttamaan jäsenmaiden yksimielisyyttä vaativia EU-päätöksiä.
”EU:lla on tapana jumittaa ja jäädä nalkkiin omien ongelmiensa takia. Mutta olemme saaneet läpi jo kymmenen pakotepakettia, vaikka pakettien hierominen on ollut tuskallista”, Haavisto sanoi.
