Pekka Haavisto, Olli Rehn, Mika Aaltola ja Alexander Stubb. Tämä nelikko pitää kärkisijoja HS:n maanantaina julkaisemassa HS-gallupissa, jossa mitattiin presidenttiehdokkaiden suosiota.
Lista ei ole yllätys.
Sama neljän kärki oli viime viikolla Ylen presidenttikyselyssä. Samat nimet ovat toistuneet myös kaikissa muissa tämän kevään kyselyissä.
Eri viestimien tekemät kyselyt eivät ole vertailukelpoisia keskenään, sillä niissä kysymys on muotoiltu eri tavoin. HS:n Kantar Publicilla teettämässä tutkimuksessa kysyttiin: Ketkä seuraavista olisivat mielestäsi hyviä valintoja tasavallan presidentiksi vuoden 2024 vaaleissa?
Tämän jälkeen vastaajalle esitettiin 51 nimen lista, josta hän sai valita useamman ehdokkaan.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä ehdokkaita eri puolueiden kannattajat pitivät hyvinä valintoina presidentiksi.
Vihreiden keskuudessa Pekka Haavisto oli ylivoimaisesti suosituin – mikä ei tietenkään ole ihme, sillä Haavisto on puoluekannaltaan vihreä. Peräti 69 prosenttia vihreistä mainitsi Haaviston hyvänä valintana presidentiksi.
Mutta Haavisto oli ykkönen myös sosiaalidemokraattien ja vasemmistolaisten listoilla.
Vastaavasti Suomen Pankin pääjohtaja, keskustan Olli Rehn sai hieman enemmän mainintoja kokoomuslaisten keskuudessa kuin entinen pääministeri, kokoomuksen Alexander Stubb.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Ei paljon mitään. Koska kyselyssä sai ruksia monta vaihtoehtoa, moni varmastikin valitsi useamman mielestään kelvollisen ehdokkaan.
Äänestyskopissa äänestäjällä ei ole tällaiseen ylellisyyteen mahdollisuutta.
Vasemmistoliittolainen tai demari saattoi kyselyssä hyvin valita Haaviston, vaikka aikookin vaalin ensimmäisellä kierroksella äänestää oman puolueensa ehdokasta. Ja kokoomuslainen saattoi valita Olli Rehnin, vaikka äänestyskopissa ääni menee kokoomuslaiselle.
Haavisto ja Rehn ovat pärjänneet presidenttikyselyissä, koska molemmat ovat todennäköisiä ehdokkaita. Molemmat myös jossain määrin edustavat laajempaa blokkia, eivät vain omaa puoluettaan. Olli Rehn kerää kannatusta porvarillisesti ajattelevilta äänestäjiltä, Pekka Haavisto puolestaan punavihreiltä.
Asetelma kuitenkin todennäköisesti muuttuu siinä vaiheessa, kun puolueet alkavat nimittää ehdokkaitaan.
Presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa noin 250 päivää. Tähän mennessä presidenttikisaan on ilmoittautunut vain yksi ehdokas, Liike Nytin Harry Harkimo. HS:n kyselyssä hänet nimesi kolme prosenttia vastaajista.
Isompien puolueiden ehdokkaat panttaavat vielä ilmoitustaan ehdokaskisaan asettumisesta.
Yksi syy on se, että hallitusneuvottelut ovat vielä kesken. Vasta niiden jälkeen voidaan paremmin keskittyä presidenttiasiaan.
Keskustelin vastikään erään ison puolueen mahdollisen ehdokkaan kanssa. Hän arvioi panttaamisen syynä olevan myös se, että kukaan ei halua olla isoista ensimmäinen. Ajatus lähtee ilmeisesti siitä, että ehdokas kuluu, jos hän ilmoittautuu liian aikaisin. Varsinainen vaalitaistohan alkaa vasta loppusyksystä.
Näin asia ei kuitenkaan välttämättä ole. Otetaan esimerkiksi vuoden 2012 presidentinvaalit. Niissäkään istuva presidentti ei ollut hakemassa jatkokautta. Ensimmäisenä tuolloin ilmoittautui Pekka Haavisto, jonka ehdokkuudesta kerrottiin jo helmikuussa 2011. Virallisesti Haavistosta tuli ehdokas kesäkuun alkupuolella.
Toisena kisaan ilmoittautui kokoomuksen Sauli Niinistö kesäkuun lopussa.
Toiselle kierrokselle vuoden 2012 presidentinvaaleissa pääsivät Niinistö ja Haavisto, joten ei ensimmäisenä lähtemisestä tainnut juuri haittaa olla.
”Haavistoa pidettiin lähinnä täyte-ehdokkaana.
Kun lukee kesällä 2011 lehdissä julkaistuja presidenttispekulaatioita, niiden viesti oli hyvinkin yhteneväinen. Niinistöä pidettiin ehdottomana ennakkosuosikkina. Hänen kovimpana haastajanaan pidettiin perussuomalaisten Timo Soinia. Pekka Haavistoa pidettiin lehtijutuissa tuossa vaiheessa lähinnä täyte-ehdokkaana.
Mutta niin vain Haaviston ympärille rakentui vaalipäivän lähestyessä melkoinen huuma, ja hän oli vaalin ensimmäisellä kierroksella kakkonen. Timo Soini jäi Paavo Väyrysen taakse neljänneksi.
Koska presidentinvaali on henkilövaali, kannatusmuutokset voivat olla hyvinkin nopeita. Yksikin epäonnistunut televisioesiintyminen voi syödä kannatuksen, kuten kävi esimerkiksi kokoomuksen Riitta Uosukaiselle vuoden 2000 presidentinvaaleissa.
Voisi hyvin povata, että tälläkin kertaa presidenttikyselyissä nähdään syksyllä vielä isoja muutoksia ja yllätyksiä.
Vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokasasettelun osalta tilanne on siis vielä täysin auki. Keskustan Olli Rehn on kertonut tekevänsä päätöksen asiasta ”kesän mittaan”. Moni keskustan piirijärjestö on jo ehtinyt esittää Rehniä puolueen ehdokkaaksi.
Rehnin ehdokkuutta voikin pitää hyvin todennäköisenä. Jos Rehn lähtee, hän perustanee valitsijayhdistyksen, jonka ehdokkaaksi hän asettuu. Ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa keskusta asettuu sitten puolueena Rehnin taakse.
Keskustan Paavo Väyrynen julkaisi sunnuntaina blogikirjoituksen, jossa hän ilmoitti vetäytyvänsä keskustan esivaalista. Syynä oli se, että hän närkästyi keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Ahon tulkinnasta, jonka mukaan esivaali ei ole automaatio. Vaikka Väyrynen saisi kolmen piirijärjestön tuen, esivaalia ei välttämättä järjestettäisi.
Väyrynen kertoikin harkitsevansa valitsijayhdistyksen ehdokkuutta.
HS:n presidenttikyselyssä Väyrynen sai neljän prosentin kannatuksen.
”Aaltola flirttailee jatkuvasti ehdokkuuden kanssa.
Todennäköisesti myös vihreiden Pekka Haavisto lähtee valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Hänen ehdokkuuttaan voi pitää aika lailla varmana, vaikka hän ei sitä vielä olekaan julkistanut.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltola flirttailee jatkuvasti ehdokkuuden kanssa. Joka toisessa haastattelussa hän antaa ymmärtää olevansa lähdössä, ja sitten hän seuraavassa vähän peruuttelee.
Jos Aaltola päättää lähteä, hän perustanee valitsijayhdistyksen. Sen taakse ei kuitenkaan välttämättä löydy puoluetta.
Kokoomuksen Alexander Stubb halunnee ensisijaisesti päästä Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi. Näillä näkymin hän kuitenkin lienee sitä ennen kokoomuksen presidenttiehdokas – jos kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo häntä tähän tehtävään pyytää.
Todennäköisesti Stubb ei suostu esivaaliin presidenttiehdokkuudesta.
Kiinnostavin tilanne on Sdp:llä. Puolueen puheenjohtaja Sanna Marin on kieltäytynyt ehdokkuudesta, kuten myös europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.
Katseet ovatkin kääntyneet EU-komissaari Jutta Urpilaiseen. Toukokuun alussa HS:n haastattelussa Urpilainen toisti aiemminkin sanomansa viestin, että on luvannut pohtia presidenttiehdokkuutta.
Kuusi vuotta sitten Urpilainen kieltäytyi ehdokkuudesta, mikä herätti pahaa verta puolueessa. Tämän vuoksi hänen on luultavasti tällä kertaa vaikeampi kieltäytyä.
Perussuomalaisten ehdokas on Jussi Halla-aho, jos hän vain haluaa asettua ehdolle.
Siirrytään sitten veikkausten pariin. Aika varovaisia nämä tässä vaiheessa ovat, sillä eihän kisakaan ole oikeastaan vielä alkanut. Tässä kuitenkin muutama varovainen veikkaus:
* Presidentinvaaleissa tulee olemaan poikkeuksellisen monta valitsijayhdistyksen ehdokasta.
* Kärkiehdokkaiden ilmoittautumiset alkavat aika pian juhannuksen jälkeen.
* Kannatuskyselyt tasoittuvat kärjen osalta syksyllä. Tiedossa voi olla myös yllätyksiä.
* Presidentinvaalissa ei ole selkeää ennakkosuosikkia. Tämän vuoksi vaalin ensimmäisestä kierroksesta tulee hyvin tasainen. Välttämättä yksikään ehdokas ei tule saamaan yli 20 prosentin kannatusta.
