Hallitusneuvottelijat ovat kysyneet opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) lukiokoulutuksen rahoitusperusteiden muuttamisesta ja sen vaikutuksista.
Käytännössä merkittävin asia lukioiden rahoituksessa koskee niin sanottua pienten lukioiden lisää. Niille opetuksen järjestäjille, joiden lukioissa on alle 200 tai alle 60 opiskelijaa, maksetaan korotettua rahaa opiskelijaa kohden.
Pieniä lukioita on Suomessa verrattain paljon. Vuonna 2023 korotetun yksikköhinnan sai 162 yhteensä 268:sta koulutuksen järjestäjästä.
52 opetuksen järjestäjällä on alle 60 opiskelijaa, ja alle 200 opiskelijaa on yhteensä 101 opetuksen järjestäjällä. Opetuksen järjestä on tyypillisimmin kunta.
OKM:n mukaan pienten lukioiden lisästä olisi järkevää luopua. Tämä tarkoittaisi sitä, että yhä useammassa kunnassa ei jatkossa olisi omaa lukiota, vaan pieniä lukioita yhdistettäisiin ja perustettaisiin ”aluelukioita”.
”Väestökehitys ja julkisen talouden [ml. kunnat] tulevaisuuden näkymät huomioiden olisi tarkoituksenmukaista, että lukiokoulutuksen järjestämisen alue olisi nykyistä useammin yksittäistä kuntaa laajempi”, ministeriö kirjoittaa neuvottelijoille lähettämässään paperissa.
Ylijohtaja Petri Lempinen OKM:stä sanoo, että tämänhetkinen rahoitusmalli pahimmillaan estää lukioita yhdistymästä, vaikka ne haluaisivat yhdistyä. Tämä voi johtaa siihen, että opetuksen laatu kärsii, kun pienistä yksiköistä on pakko pitää kiinni, eikä opetusta siksi päästä kehittämään.
Lempinen kertoo esimerkin.
”Saimme alkuvuodesta yhteydenoton kunnasta, jossa oli suunniteltu lukioiden yhdistämistä. He kysyivät, että jos yhdistämme koulut, menetämmekö silloin todella rahoitusta, kun opiskelijamäärä koulussa nousee korotuskriteerin yläpuolelle. Vastauksemme oli, että sitä se tarkoittaa. He totesivat, että silloin yhdistymistä ei kannata tehdä.”
Lempisen mukaan rahoitusta olisi järkevää kehittää niin, että lukiot saisivat rahoitusta enemmin saavutettavuuden kuin opiskelijamäärän mukaan.
Pienten lukioiden lisän poisto löytyy myös neuvotteluja johtavan kokoomuksen vaaliohjelmasta.
”Uudistetaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä. Korvataan rahoitusjärjestelmässä pienten lukioiden lisä tukemalla saavutettavuutta”, ohjelmassa lukee.
Pienten lukioiden lisään käytetään tänä vuonna 41 miljoonaa euroa valtionosuusrahoja.
Oikaisu 24.5. klo 11.01: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, pienten lukioiden lisää ei makseta kouluille, vaan opetuksen järjestäjille. Jutussa sanottiin aiemmin myös, että 52 Suomen lukiossa olisi alle 60 opiskelijaa, ja yhteensä 101 lukiossa alle 200 opiskelijaa. Kyse on kuitenkin siitä, että alle 60 opiskelijaa on 52 opetuksen järjestäjällä ja alle 200 opiskelijaa yhteensä 101 opetuksen järjestäjällä. Opetuksen järjestäjä on Suomessa tyypillisimmin kunta.
