Suomi on HS:n tietojen mukaan päätymässä Naton komentorakenteessa Hollannissa sijaitsevan Brunssumin yhteisoperaatioesikunnan alaisuuteen sotilasliiton Euroopan-joukkojen komentaja kenraali Christopher G. Cavolin esityksestä.
Natolla on yhteensä kolme yleisoperaatioesikuntaa, joista Yhdysvalloissa sijaitsevaa Norfolkia pidettiin toisena realistisena mahdollisuutena Suomelle.
Kolmas esikunta sijaitsee Italian Napolissa, mutta se vastaa eteläisen Euroopan ja Välimeren alueen puolustuksesta.
Suomen poliittinen tai sotilaallinen johto ei ole julkisesti ottanut kantaa siihen, kumman esikunnan alaisuuteen se on Suomea ensisijaisesti toivonut. Erilaiset spekulaatiot aiheesta ovat kuitenkin käyneet jo jonkin aikaa kuumana.
Taustakeskusteluista on käynyt ilmi, että mikäli Suomi olisi saanut valita vapaasti Brunssumin ja Norfolkin väliltä, olisi se todennäköisesti päätynyt jälkimmäiseen.
Siinä missä Brunssumin painotusalueena on muun muassa Itämeren turvallisuus, keskittyy Norfolk transatlanttiseen yhteistyöhön ja arktiseen alueeseen. Näistä erityisesti jälkimmäiseen Suomella on ollut julkisuudessakin ilmaistua kiinnostusta.
Kun on käyty keskustelua esimerkiksi siitä, voitaisiinko Suomeen perustaa tulevaisuudessa jonkinlainen Naton osaamiskeskus, on esimerkkinä noussut usein esiin nimenomaan arktiseen sodankäyntiin keskittyvä keskus.
Norfolkin alaisuuteen kuuluvat nykyisin Pohjoismaista Norja ja Islanti ja lisäksi esimerkiksi Britannia. HS on aikaisemmin kertonut taustakeskusteluihin viitaten, että Norja on halunnut Suomen Norfolkin alaisuuteen.
Norfolkissa on myös nähty useita korkean tason vierailuja. Presidentti Sauli Niinistö, Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja väistyvä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ovat kaikki vierailleet esikunnassa ja sen viereisessä laivastotukikohdassa.
HS:n tietojen mukaan vaihtoehto kariutui siihen, ettei Norfolkista vielä ainakaan nykyisellään ollut ottamaan johtovastuuta Pohjois-Euroopan puolustamisesta. Resursseja olisi pitänyt lisätä, mikä olisi vaatinut Yhdysvaltojen ja Britannian huomattavaa aktiivisuutta.
Brunssumin keskeinen painopiste on Itämeren turvallisuus. Tämän lisäksi sen kontolla on Keski-Euroopan puolustaminen, mikä tekee siitä maavoimapainotteisen.
Brunssumin alaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Baltian maat, Saksa ja Pohjoismaista Tanska.
Taustalähteiden mukaan sekä Virolla että Saksalla on uskottu olevan haluja saada Suomi Brunssumin alaisuuteen.
Vaikka Naton sisällä tehdään tiivistä yhteistyötä myös esikuntarajojen yli, Itämeren puolustuksen yhtenäisyyttä on pidetty tärkeänä. Lisäksi Virossa toivotaan Nato-Suomelta aktiivista osallistumista sen ja Baltian ilmavalvontaan.
Suomea Brunssumiin seurannee myös Ruotsi, jos ja kun sekin pääsee Naton jäseneksi. Tämä tekee sen vastuualueesta huomattavan kokoisen.
Jo valmiiksi Brunssumilla on ollut Ukrainan sodan myötä korostunut rooli vastuualueen pitkän Venäjän vastaisen rajan vuoksi.
Brunssumin alueeseen kuuluvista maista Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan on sijoitettu sotilasliiton monikansallisia taistelujoukkoja (Enhanced Forward Presence). Näiden maiden lisäksi pienempiä, muutaman kymmenen upseerin yksikköjä (Force Integration Unit) löytyy Unkarista ja Slovakiasta.
Joukoista vastuussa ovat erityisesti Britannia, Kanada, Saksa ja Yhdysvallat.
