Venäjän yllätysilmoitus Suomen ja Venäjän välisten sotilaallisten tarkastusten loppumisesta on huono uutinen luottamuksen kannalta, vaikka sen käytännön merkitys juuri nyt on olematon.
Näin arvioi kansallisen puolustuksen yksikön johtaja, prikaatikenraali Sami Nurmi puolustusministeriöstä.
”Luottamusta rakentava sopimus tämä on ollut. Sillä on haluttu näyttää, että asioita tehdään niin kuin on sanottu”, Nurmi sanoo.
”Kun sopimus lähtee pois, luottamusta ei samaan tapaan voida enää rakentaa.”
Tiistaina uutisoitiin, että Venäjä on irtisanonut Suomen ja Venäjän välisen kahdenvälisen sopimuksen ylimääräisistä sotilaallisista arviointikäynneistä.
Ulkoministeriön mukaan Suomi vastaanotti tiedon tiistaina. Sopimus on irtisanottu 1. kesäkuuta alkaen.
Vuonna 2000 allekirjoitetussa sopimuksessa sovittiin vuosittaisista arviointikäynneistä molemmin puolin rajaa. Suomen edustajilla oli mahdollisuus vierailla sotilaskohteissa Venäjällä, ja Venäjän edustajilla vastaavasti oli pääsy katsomaan Suomen kohteita omin silmin.
””Ajatuksena oli tietää, mitä se naapuri hommaa.”
Vierailut katkesivat koronapandemian aikana. Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alettua Ukrainassa niitä ei myöskään ole tehty. Siksi irtisanominen ei muuta nykytilaa.
Sami Nurmi
Sami Nurmen mukaan sopimuksella oli toimiessaan silti paljonkin merkitystä.
”Kansankielellä sanottuna ajatuksena oli tietää, mitä se naapuri hommaa. Siinä määrin kuin se haluaa kertoa”, Nurmi kuvaa.
”Kutsutaan kylään ja kerrotaan, mitä suunnitellaan ja tehdään.”
Nykyään tietoa naapurin varustautumisesta ja joukkojen liikkeistä on saatavilla satelliittikuvien ja muun teknologian avulla. Se ei kuitenkaan Nurmen mukaan poista fyysisten käyntien tiedollista merkitystä.
Oma arvonsa oli myös sotilaiden ja virkamiesten kasvokkaisilla kohtaamisilla.
”Kun on kerran on tavannut, on myöhemmin helpompi soittaa.”
Nurmi liittää Venäjän ilmoituksen osaksi jatkumoa, jossa Venäjä katkoo jäljellä olevia siteitään länsimaihin samalla kun länsi ylläpitää pakotteita.
Samaa mieltä on konkaridiplomaatti René Nyberg.
”Venäjä eristäytyy”, hän tiivistää.
René Nyberg
Nyberg on toiminut Suomen suurlähettiläänä Moskovassa ja Berliinissä ja ollut myös laatimassa ulkoministeriön tilaamaa kansainvälistä Nato-selvitystä.
Nybergin mukaan Venäjän hallinto tarjoaa nyt venäläisille mielikuvaa Venäjästä ”piiritettynä linnoituksena”. Siihen kuuluu puhetapa, jossa kaikki ja etenkin ”kollektiivinen länsi” ovat Venäjää vastaan.
Tässä kertomuksessa on loogista, että vähiäkin jäljellä olevia siteitä katkotaan.
”Tämä on rönsy, joka karsitaan”, Nyberg sanoo sotilaallisten tarkastusten sopimuksesta.
Nybergin mukaan yksi askelista tällä tiellä oli Venäjän irtautuminen Open Skies -tarkkailulentosopimuksesta jo tammikuussa 2021.
Pienempiä, Suomen viime aikoina kohtaamia yllätyksiä ovat olleet viisumien perumiset itärajalla ja Suomen Venäjän-edustustojen tilien jäädytys.
Venäjän usean rintaman hyökkäys Ukrainassa on romahduttanut EU- ja Nato-maiden luottamuksen Venäjää kohtaan uusiin pohjalukemiin siitä alennustilasta, johon Krimin valtaus sen keväällä 2014 sysäsi.
Suomessa helmikuun 2022 täyshyökkäys aiheutti rajun havahtumisen, mistä laaja tuki Nato-jäsenyydelle oli yksi osoitus.
Voisi ajatella, että lännen ja Venäjän suhteiden pohja on joka tapauksessa saavutettu. Nurmi ja Nyberg ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Venäjän omaehtoinen lisäeristäytyminen on huolestuttava kehityskulku.
”Siitähän ei hyvää seuraa”, Nyberg sanoo.
Jos vähäisetkin ihmiskontaktit loppuvat, todellisuudet rajan kahta puolta pääsevät eriytymään entistäkin kauemmas toisistaan.
”Venäjä on naapuri jatkossakin. Jotenkin tulevaisuudessa täytyy tulla toimeen, vaikka se on nyt hyvin vaikeaa”, Nurmi toteaa.
