Bryssel
Suomi, Ranska ja Italia ylittivät EU:n finanssipolitiikan säännöissä määritellyn 60 prosentin velkarajan viime vuonna, EU-komissio kertoi keskiviikkona.
Raja ylittyi myös Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Unkarissa, Itävallassa ja Sloveniassa, mutta näissä maissa komission mukaan noudatettiin velan alentamissääntöä. Säännön mukaan velkaa pitää pienentää kahdeskymmenesosalla siitä velasta, joka ylittää 60 prosentin viitearvon.
Suomessa, Ranskassa ja Italiassa tähän kahdeskymmenesosan velanvähennykseen ei päästy. Komissio toteaa kuitenkin, että jos siihen olisi näissä maissa pyritty, se olisi voinut vaarantaa talouskasvun.
Suomi oli ainoa 60 prosentin velkakriteerin ylittänyt maa, jossa velka käytännössä yhä kasvoi viime vuonna. Ranskassa ja Italiassa velka aleni, mutta ne eivät silti täyttäneet kahdeskymmenesosan vähennyksen sääntöä.
Suomen julkinen velka oli viime vuonna 73 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nykyisellä tilastointimenetelmällä tarkasteltuna Suomen velkasuhde ylitti 60 prosentin rajan vuonna 2013 eikä ole sen jälkeen laskenut rajan alle.
Ranskassa ja Italiassa ollaan yli sadan prosentin lukemissa.
Komissio kertoi yhteenvedon jäsenmaiden finanssi- ja rakennepolitiikasta keskiviikkona osana niin sanottua talouspolitiikan ohjausjaksoa.
EU-maat ovat sopineet unionin perussopimuksen liitteessä finanssipolitiikan säännöistä.
Julkisen velan pitää olla alle 60 prosenttia suhteessa jäsenmaan bruttokansantuotteeseen. Toisen ja tärkeämpänä pidetyn säännön mukaan budjetin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Budjetin alijäämä syntyy, kun valtion vuosittaiset menot ylittävät vuosittaiset tulot.
Komission mukaan neljätoista maata ylitti alijäämärajan viime vuonna. Suomi pysyi rajan alla 0,9 prosentin alijäämällä.
Ylittäjät olivat Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia. Myös Itävalta ylitti rajan, mutta niin niukasti, että se ei komission mukaan käytännössä kuulu joukkoon.
Ajat ovat olleet poikkeukselliset pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia, joten velka- ja alijäämäsääntöjen ylitykset eivät ole viime vuosina johtaneet seurauksiin.
Ensi vuonna tilanne muuttuu. Niin sanotut liiallisen alijäämän menettelyt otetaan taas käyttöön, ja pohjana ovat meneillään olevan vuoden alijäämä- ja velkatiedot. Niiden perusteella komissio arvioi ensi keväänä, onko menettelyitä syytä käynnistää.
Maiden tilannetta esitellyt komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi Euroopan talouden osoittavan hyvää kestokykyä vaikeassa tilanteessa. Energian hinnat ovat laskeneet, ja työmarkkinoiden tilanne odotettua parempi.
Komissio ennusti aiemmin keväällä, että EU-alueen talous kasvaa tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.
Komissio painottaa nyt sitä, että maat laittaisivat aktiivisesti toimeen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, joista sovittiin koronapandemian jälkeen.
Osana ohjausjaksoa komissio esittää jäsenmaille maakohtaisia suosituksia.
Suomelle ehdotetut maakohtaiset suositukset koskevat muun muassa energian hinnannousun vuoksi myönnetyistä tuista luopumista, varovaista finanssipolitiikkaa, sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, elpymis- ja palautumistukivälineen ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa sekä Repower EU -suunnitelman pikaista viimeistelyä.
Repower EU on komission noin vuosi sitten esittelemä suunnitelma, jonka tavoitteena on katkaista EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista ja vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan.
Suomen pitäisi komission mukaan puuttua myös työvoiman saatavuusongelmaan ja nopeuttaa fossiilienergiasta luopumista.
Talouskomissaari Paolo Gentilonin mukaan kaikkien EU-maiden tulisi tämän vuoden loppuun mennessä ajaa alas tukiohjelmansa, joilla ne ovat tukeneet korkeasta energian hinnasta kärsineitä. Jos hinnat jälleen nousevat, uusien tukien tulisi Gentilonin mukaan olla paremmin kohdistettuja.