Perussuomalaiset vaatii hallitusneuvotteluissa, että työn perässä Suomeen muuttavien tulorajaa kiristetään ainakin 2 500 euroon kuukaudessa.
Vähintään sen verran EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan olisi siis ansaittava bruttona uudessa työssään, jotta hän voi olla oikeutettu työntekijän oleskelulupaan.
Nykyisin edellytys oleskeluluvan saamiseksi on 1 331 euron palkka, jos työhön ei sovellu työehtosopimusta. Jos työehtosopimus soveltuu, vähimmäisedellytys on kokoaikatyössä työehtosopimuksen mukainen palkka.
Työperäinen maahanmuutto on yksi vaikeimmista kiistakysymyksistä, joista Säätytalossa tällä viikolla neuvotellaan.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan ajatus 2 500 euron tulorajasta perustuu valtiovarainministeriön (VM) laskelmaan, jonka mukaan vasta yli 2 500 euroa bruttona tienaava henkilö keskimäärin hyödyttää julkista taloutta – eli maksaa enemmän veroja kuin saa sosiaalietuuksia.
Finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoo, ettei laskelma liity työperäiseen maahanmuuttoon ja siitä julkisuudessa tehty tulkinta perustuu ”valitettavaan väärinkäsitykseen”.
Ensinnäkin laskelmassa ”nettopositiivisen” työllisen raja kulkee hieman yli 2 000 eurossa, ei 2 500 eurossa. Kun yksin asuvan henkilön bruttopalkka nousee hieman yli 2 000 euroon kuukaudessa, hän alkaa keskimäärin maksaa enemmän veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja kuin hän saa sosiaalietuuksia.
Te-palveluiden rahoitusmallin uudistukseen liittyvän laskelman on tarkoitus luonnehtia luonnehtia työttömän henkilön työllistymisen taloudellisia hyötyjä kunnille, Mattila sanoo.
Jos tarkasteltaisiin työperäisen maahanmuuton hyötyjä tai haittoja julkiselle taloudelle, pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi työntekijöiden maksamat välilliset verot, kuten arvonlisäverot, ja toisaalta heidän käyttämiensä julkisten palveluiden kustannukset. Kyse olisi paljon monimutkaisemmasta laskuharjoituksesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut työntekijän ja yrittäjän oleskelulupien tulorajaksi 1 500:aa euroa. Ehdotus perustuu osin siihen, että ministeriön mukaan yli 1 500 bruttona ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat tyypillisesti niin sanotusti nettomaksajia.
Valtiovarainministeriön Mattilan mukaan laskelmassa on samoja puutteita: se huomioi vain henkilöiden palkastaan maksamat verot ja heidän saamansa suorat tulonsiirrot. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelma ei myöskään erottele työperäisesti maahan muuttaneita muista maahanmuuttajista.
Tarkastelun pitäisi myös kohdistua pitkään aikaväliin, Mattila sanoo: jäävätkö töihin tulleet ylipäätään Suomeen, nouseeko heidän palkkansa vuosien mittaan tai jäävätkö he työttömiksi sosiaalietuuksien varaan? Aiheesta on tekeillä tutkimusta, mutta se on vasta alkutekijöissään.
Valtiovarainministeriöllä ei olekaan omaa näkemystä siitä, mikä olisi sopiva tuloraja oleskeluluville.
Mattila toteaa aiemmista selvityksistä tiedettävän, että työn perässä Suomeen muuttaneiden työllisyysaste voi olla korkea mutta heidän ansiotasonsa jää usein alhaisemmaksi kuin Suomessa syntyneiden.
Yhtä oikeaa lukua tulorajaksi ei lopulta voi edes olla, Mattila sanoo. Esimerkiksi töihin muuttavan ikä vaikuttaa julkiselle taloudelle syntyvään hyötyyn tai haittaan. Nuorena Suomeen muuttaneet ovat muita todennäköisemmin julkisen talouden näkökulmasta hyödyllisiä, sillä he ehtivät olla työelämässä pitkään ennen eläkkeelle jäämistä.
