Hoitoalalla ollaan huolissaan mahdollisista tiukennuksista ulkomaalaisten työntekijöiden tulorajoihin.
Perussuomalaiset ovat ajaneet tulorajojen nostoa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Säätytalolla keskiviikkona, että perussuomalaiset tavoittelevat yhä rajojen nostoa.
”En mene [neuvottelujen] yksityiskohtiin, mutta luonnollisesti olemme tulorajoja pitäneet esillä”, Purra sanoi.
Puolue on aiemmin eri yhteyksissä puhunut 3 000 euron tulorajasta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille työntekijöille. Neuvottelujen aikana Purra on puhunut 2 500 eurosta.
Jos tuloraja nostettaisiin 2 500 euroon, vaikeutuisi erityisesti ulkomaalaisten hoiva-avustajien rekrytointi huomattavasti.
Vuoden 2022 lopussa hyvinvointialueiden keskuskaupungit maksoivat vanhustenhoidossa työskentelevälle lähihoitajalle tehtäväkohtaista palkkaa keskimäärin 2 293,06 euroa. Summassa ei ole mukana vuorolisiä. Jos ne lasketaan mukaan, on palkkasumma helposti yli 2 500 euroa.
Hoiva-avustajien palkka sen sijaan jää tämän alle.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla hoiva-avustajan kiinteä kuukausipalkka vuonna 2022 oli 2 073 euroa. Vuorolisät mukaan lukien keskiansio oli 2 374 euroa.
Tällä hetkellä työperäisellä oleskeluluvalla voi työskennellä, jos henkilö ansaitsee työssäoloehdon mukaisesti eli vähintään 1 331 euroa bruttona kuukaudessa.
Hoiva-avustajat ovat juuri niitä ammattilaisia, joiden määrää osana vanhuspalvelujen kasvavaa työvoimatarvetta halutaan lisätä. Hoiva-avustajia rekrytoidaan aktiivisesti Aasiasta.
Yksi rekrytointeja tekevistä yrityksistä on yksityinen sosiaali- ja terveysalan yhtiö Mehiläinen. Henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas kertoo, että Mehiläinen on rekrytoinut tytäryhtiönsä kanssa vuodesta 2021 Singaporesta ja Hongkongista yhteensä 500 hoiva-avustajaa Suomeen. Mehiläinen rekrytoi hoiva-avustajia paitsi itselleen myös välittää niitä hyvinvointialueille.
”Yksikään heistä ei ole toistaiseksi halunnut lähteä pois Suomesta. Kaikki ovat edelleen täällä tekemässä töitä, joko meillä tai meidän asiakkaillamme”, Tulokas sanoo.
”Koulutukseen hakee kuukaudessa 5 000 ihmistä.
Työntekijät suorittavat ensiksi lähtömaassa vuoden maksuttoman koulutuksen, jonka aikana he pätevöityvät toimimaan hoiva-avustajina Suomessa ja opettelevat suomen kielen perusteet. Kaikki jatkavat Suomessa opiskelua edelleen lähihoitajiksi.
Mehiläinen rekrytoi itselleen tänä vuonna runsaat 300 hoiva-avustajaa ja ulkopuolisille asiakkaille joitakin satoja. Enemmänkin olisi ihmisiä Suomeen tulossa: koulutukseen hakee kuukaudessa 5 000 ihmistä.
Suurin osa hoiva-avusta on Tulokkaan mukaan lähdössä Suomeen ilman perhettä, mutta osalla on myös puoliso tai myös lapsia.
”Olemme onnistuneet auttamaan myös perheiden yhdistämisessä.”
Hoitoalalla pelätäänkin nyt, että myös perheenyhdistämisen rajoja nostetaan. Alan toimijoiden mukaan niitä pitäisi pikemminkin laskea, jotta Suomeen saataisiin työvoimaa.
Tällä hetkellä työntekijän täytyy ansaita vähintään 1 700 euroa kuukaudessa, jotta hän saa tuoda puolisonsa Suomeen. Jos perheeseen kuuluu lisäksi esimerkiksi kaksi lasta, on tuloraja 2 600 euroa.
Perussuomalaiset on esittänyt, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta rekrytoimisen sijaan pitäisi keskittyä Euroopan sisäiseen maahanmuuttoon, esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin, joissa on suuri nuorisotyöttömyys.
Tulokkaan mukaan Euroopasta rekrytoiminen on erittäin vaikeaa.
”Varmasti jos jossain maassa olisi työttömyyttä hoitoalalla, niin sieltä lähdettäisiin muualle Eurooppaan. Käytännössä koko Euroopassa on kuitenkin sama tilanne kuin Suomessa, että väestö ikääntyy ja hoitajille riittää töitä omassa maassa.”
