Hallitusneuvottelijat ovat kysyneet Kelasta näkemystä siihen, miten työterveyshuoltoa ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ää voitaisiin ”integroida” hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuteen.
Integroimisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, minkälaista yhteistyötä nämä kolme eri sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa tahoa voisivat tulevaisuudessa tehdä. Hallitusneuvottelijoiden tavoitteena on, että yhteistyö tuottaisi sellaista hyötyä, joka helpottaisi kustannuspainetta ja työvoimapulaa hyvinvointialueilla.
Kela esittää osaratkaisuna, että yksityisellä yleislääkärillä käymisestä alettaisiin maksaa asiakkaalle huomattavaa Kela-korvausta. Tässä mallissa omavastuuosuudeksi jäisi noin 20 euroa, mikä on suunnilleen sama summa kuin omavastuuosuus yleislääkärin vastaanotolla monilla hyvinvointialueilla. Lisäksi yksityisille yleislääkärikäynneille asetettaisiin hintakatto, eli yritykset eivät voisi nostaa maksuja määräänsä enempää.
Myös kokoomus on esittänyt lääkärikäyntien Kela-korvausten palauttamista. Edellinen hallitus poisti valtaosan yksityislääkärin määräämien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden korvauksista.
Kelan tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola kertoo, että jos lääkärikäyntejä kertyisi kansalaisille kaksi miljoonaa, maksaisi Kelan ehdottama malli valtiolle noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tehokkuutta voisi saada myös yksityisen puolen etäpalveluista. Koska etälääkärikäynnit ovat lähes puolet halvempia, saisi 200 miljoonalla eurolla esimerkiksi miljoona käyntiä vastaanotolla ja lisäksi kaksi miljoonaa etäkäyntiä.
Tavoite on, että Kela-korvausten nosto näkyisi paineen helpottumisena muualla sote-palveluissa.
”Päivystyspalvelujen käyttö voisi jonkun verran vähentyä, hoitoon pääsisi nopeammin ja se taas vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Kyllä me uskomme siihen, että jos ihmiset pääsisivät nopeammin palveluihin, raskaampien palvelujen tarve vähenisi.”
Idea Kelan ehdottama mallin taustalla on, ettei yksityinen lääkäriresurssi ole välttämättä täydessä käytössä. On silti jossain määrin epäselvää, kuinka paljon tällaista ylimääräistä lääkäriresurssia Suomessa tällä hetkellä on, Mikkola sanoo.
”Mutta tämä olisi ainakin kannuste ottaa koko työpanos täysillä käyttöön.”
Korvausmallissa olisi kyse vain yleislääkärikäynneistä. Sitä ei siis sovellettaisi vaikkapa gynekologi- tai psykiatrikäynteihin.
Kela-korvausten lisäksi Kela ehdottaa Kanta-palvelun kehittämistä niin, että jatkossa hyvinvointialue saisi sieltä suunnittelua varten tiedot kansalaisen käynneistä työterveydessä ja YTHS:llä.
”Tällä hetkellä ajantasaista tietoa siitä, mitä työterveyshuollossa tapahtuu, ei ole päätöksentekoa varten oikein missään”, Mikkola sanoo.
Pääosin työnantajien rahoittaman työterveyshuollon kustannukset ovat noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. YTHS:n vuosikustannukset ovat noin 90 miljoonaa euroa, ja rahat tulevat pääosin valtiolta.
