Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet sisäministeriön virkakuntaa selvittämään, miten Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä voitaisiin kiristää.
Asia on esillä hallitusneuvotteluiden Sisäinen turvallisuus -alatyöryhmässä.
Esimerkiksi perussuomalaiset on esittänyt aiemmin keväällä julkistetussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan, että kansalaisuuden saamista olisi ”merkittävästi” vaikeutettava.
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytykseksi on asetettu jo nyt muun muassa asumisaika-, kielitaito- ja toimeentulovaatimukset.
Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuutta hakevan on asuttava Suomessa tietty aika, todistettava riittävän tasoinen kielitaito sekä toimeentulo.
Hakijalta odotetaan myös nuhteettomuutta. Esimerkiksi vakavaan rikokseen syyllistyneelle ei välttämättä suostuta myöntämään kansalaisuutta lainkaan.
Joitakin näistä edellytyksistä olisi mahdollista myös tiukentaa, selviää muistiosta.
Tällä hetkellä ulkomaalaisen on täytynyt asua vakinaisesti Suomessa viimeksi kuluneet 5 vuotta keskeytyksettä tai 7 vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä.
YK:n kansalaisuusyleissopimuksen mukaan kansalaistamisen edellytyksenä voi olla enintään 10 vuoden oleskelu valtion alueella ennen hakemuksen jättämistä.
”EU-maissa asumisaikaedellytys vaihtelee kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen. [Euroopan muuttoliikeverkoston] tutkimusraportin mukaan suurimmassa osassa jäsenvaltioista asumisaikaedellytys on pääsääntöisesti viisi vuotta. Jäsenvaltioissa on lyhyempi asumisaikaedellytys tietyille ryhmille, esimerkiksi pakolaisille, kyseisen maan kansalaisten puolisoille, alaikäisille, kansalaisuudettomille, vammaisille ja tietyn ikäisille henkilöille”, sisäministeriön virkakunta arvioi muistiossa.
Suomessa ei ole käytössä myöskään niin kutsuttua kansalaisuustestiä, jonka käyttöönotolle ei olisi kansainvälisistä sopimuksista tai EU:sta johtuvia esteitä.
”13 EU-maassa on käytössä testi, joissa mitataan perustietoja [muun muassa] maan poliittisesta järjestelmästä, historiasta, kulttuurista ja arvoista. Kokeen sisältö ja toteuttamistapa vaihtelee maittain”, muistiossa todetaan.
”Mahdollisen testin käyttöön ottamisen harkinnassa huomioon otettavia asioita ovat muun muassa se, mitä tietoutta mitataan ja miten. Osattavaksi edellytettävien asioiden määrittely edellyttää arviointia siitä, mitä uuden kansalaisen tulisi tietää sekä onko tieto sellaista, mitä voidaan testeillä mitata. Kysymysten tai tehtävien tulisi mitata aidosti toivottuja tietoja ja taitoja. Olisi selvitettävä, mikä taho hallinnoisi testausta: laatisi testit, järjestäisi ne ja käsittelisi hylätyistä suorituksista tehdyt valitukset. Valtion tulisi myös tarjota testeihin valmentavaa koulutusta.”
Todennäköisesti myös toimeentuloedellytyksiä olisi mahdollista muuttaa.
Tällä hetkellä lain lähtökohtana on, että toimeentulon on oltava laillista ja sen on riitettävä Suomessa elämiseen.
Vastaavanlaista edellytystä käytetään useissa EU-maissa, mutta lakien sanamuodot vaihtelevat.
”Toimeentuloedellytyssääntelyn mahdollinen muuttaminen edellyttää arviointia ja vertailua erilaisista tavoista, joilla toimeentuloedellytyksestä säädettäisiin”, virkakunta muistuttaa.
Oikaisu 31.5.2023 klo 19.25: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, sisäministeriön virkakunta ei viittaa muistiossaan Euroopan muuttoliikeviraston vaan Euroopan muuttoliikeverkoston tutkimusraporttiin.
Lue lisää: Purran väläyttämä 2 500 euron tuloraja estäisi hoiva-avustajien tulon Suomeen
Lue lisää: Asiakirjat paljastavat, mitkä toimet maahanmuuttoon puuttumiseksi ovat esillä hallitusneuvotteluissa