Hallitusneuvotteluiden tunnelma on tiivistynyt, kun neuvotteluja on käyty kohta neljä viikkoa. Ilmassa leijuu jopa mahdollisuus neuvottelujen kriisiytymiseen.
Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit ovat kokoontuneet Helsingin Säätytalolle kirjoittamaan yhteistä hallitusohjelmaa.
Viime päivinä puolueiden puheenjohtajien sanavalinnat ovat koventuneet. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi torstaiaamuna, että ”vaatimukset on lyöty pöytään”, mutta asiat ovat pahasti kesken. Hallitusneuvotteluita vetävän Petteri Orpon mukaan käynnissä on ”vakava yritys” ratkoa vaikeat asiat.
Mistä neuvotteluissa nyt väännetään ja mistä on sovittu? HS kokosi yhteen tämänhetkisen tilanteen.
Tämän viikon käänne: Perussuomalaiset pakotti Orpon muuttamaan suunnitelmaansa
Tähän viikkoon asti neuvottelut ovat näyttäneet julkisuudessa varsin rauhallisilta.
Tiistaina tapahtui ensimmäinen yllättävä käänne, kun perussuomalaisten vaatimuksesta neuvottelut kaikista muista paitsi kahdesta heille tärkeimmästä aiheesta keskeytettiin. Osalle neuvottelijoista tämä tuli yllätyksenä.
Sen jälkeen Säätytalossa on ratkottu vain maahanmuuttoon ja ilmastotoimiin liittyviä erimielisyyksiä.
Kyseessä oli muutos siihen suunnitelmaan, jolla Orpo oli neuvotteluita vetänyt.
Torstai-iltana Orpo kertoi tiedotustilaisuudessaan, että maahanmuuttoa käsittelevä ryhmä oli pyytänyt lisäaikaa neuvotteluihin ja että neuvottelut jatkuvat perjantaina. Orpon mukaan perjantaina keskitytään edelleen vain maahanmuutto- ja ilmastokysymyksiin.
”Vaikeaa on, koska puolueiden välillä on isoja näkemyseroja, mutta samaan aikaan samat ihmiset sanovat, että ratkaisuja kuitenkin on mahdollista löytää”, Orpo sanoi kertomatta neuvotteluista yksityiskohtia.
Orpon mukaan muiden asioiden kanssa pystytään edistymään suhteellisen nopeasti, mikäli kahdesta isosta kysymyksestä päästään sopuun.
Lue lisää: ”Äkkikäänne” – Osa neuvotteluryhmistä tauolle perussuomalaisten vaatimuksesta
Ilmastotoimissa ja maahanmuutossa suurin vääntö
Perussuomalaisten mielestä kokoomus oli vitkastellut tietoisesti maahanmuutto- ja ilmastokysymysten ratkomisessa. Kokoomus on pyrkinyt jättämään vaikeimpien kiistojen ratkomisen hallitusneuvottelujen loppuun.
Ilmastossa ja maahanmuutossa taisteluparina on pidetty erityisesti Rkp:tä ja perussuomalaisia, paljon on kiinni myös kokoomuksesta.
Ilmastonmuutokseen liittyen perussuomalaisille tärkeää on erityisesti polttoaineen hinta. Siihen vaikuttaa muun muassa niin sanottu jakeluvelvoite, joka on laskennallisesti merkittävä liikenteen ilmastotoimi.
Maahanmuutossa on kyse sekä humanitäärisestä että työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaiset vaatii molempiin kiristyksiä, kun taas kokoomuksen ja Rkp:n mielestä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan helpottamaan työvoimapulaa.
Lue lisää: Asiakirjat paljastavat, mitkä toimet maahanmuuttoon puuttumiseksi ovat esillä hallitusneuvotteluissa
Näiden lisäksi neuvottelijat ovat kertoneet, että sosiaali- ja terveyspalveluita käsittelevän ryhmän työ on ollut vaikeaa, erityisesti tiukalla olevan talouden vuoksi.
Vaikeuksia voivat tuottaa myös muilla osa-alueilla kokoomuksen ajamat mittavat, kuuden miljardin euron sopeutukset julkiseen talouteen. Puolueet eivät ole samaa mieltä kaikista leikkauskohteista.
Päälinjat vaikeista kysymyksistä sovittava perjantaihin mennessä
Petteri Orpon mukaan ilmastotoimista ja maahanmuutosta on sovittava päälinjat perjantaihin mennessä.
Puheenjohtajien oli määrä saada torstaina ”iltapuolella” neuvotteluryhmiltä katsaukset edistymisestä.
Orpo on sanonut määritelleensä aikataulun. Perussuomalaisten Purra on kuitenkin sanonut kysyttäessä, ettei puolue jatka hallitusneuvotteluissa, ellei maahanmuutosta ja ilmastosta synny sopua viikon loppuun mennessä.
Perussuomalaiset kokoontuvat puoluevaltuustonsa kokoukseen lauantaina.
Säästöjen ja työllisyystoimien mittaluokasta on sovittu
Neuvottelutuloksista on toistaiseksi tihkunut julkisuuteen vain vähän tietoa.
Neuvotteluissa haetaan noin neljän miljardin suoria säästöjä sekä työllisyystoimia, jotka vahvistaisivat julkista taloutta noin kahdella miljardilla. Orpo vahvisti toimien ”mittaluokan ja suunnan” perjantaina.
HS:n tietojen mukaan kahden miljardin euron taloutta tasapainottavat työllisyystoimet tarkoittaisivat useita epäsuosittuja päätöksiä, kuten sosiaalietuuksien kiristyksiä.
Ylen tietojen mukaan neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että Suomeen tulee 500 poliisia lisää. Tämän myötä määrä nousisi yhteensä 8 000 poliisiin.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan maa- ja metsätalouteen on varmistumassa noin 80 miljoonan euron leikkaukset. MT:n lähteet kertovat, että säästöistä vajaat 30 miljoonaa kohdistuisi metsään ja noin 50 miljoonaa maatalouteen.
STT:n tietojen mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja muiden vastaavien oppilaitosten rahoitukseen kaavaillaan leikkauksia. Lähteiden mukaan esillä on ollut vähimmillään 20 miljoonan ja enimmillään 70 miljoonan euron leikkaukset.
Lue lisää: Essayah puolustaa kansanopistojen rahoitusta: ”Järjestää elämää kylille”
Orpo on arvioinut, että hallitus on kasassa juhannukseen mennessä
Hallituksen muodostaminen on kestänyt nyt kauemmin kuin edellisellä kerralla.
Eduskuntavaaleista tuli torstaina kuluneeksi 53 päivää. Samassa ajassa Antti Rinteen (sd) johtama hallitus aloitti toimintansa neljä vuotta sitten.
Hallituksen muodostaja Orpo on arvioinut, että hallitus saataisiin muodostettua ennen juhannusta eli 24. kesäkuuta mennessä. Aikaa on siihen siis vielä useita viikkoja.
Orpo sanoi viime viikolla, että neuvotteluissa oltiin ”työmäärällisesti puolivälissä”.
Osa neuvotteluryhmien alaryhmistä on saanut jo työnsä valmiiksi, mutta toisaalta käynnissä oleva tauko osalla ryhmistä voi pitkittää neuvotteluja entisestään. Lisäksi vaikeista asioista sopiminen voi olla hitaampaa kuin neuvottelujen alkupuolen työ.
Mahdollista on myös, että sopua ei synny nyt neuvottelevien puolueiden välillä. Tällöin aikataulu venyisi roimasti.
