Uusiutuvan polttoaineen niin kutsutun jakeluvelvoitteen ylläpitäminen on tulevaisuudessakin tärkeää, toteaa liikenne- ja viestintäministeriö hallitusneuvottelijoiden pyytämässä selvityksessä.
”Vaikuttavin päästöjä vähentävä liikenteen ilmastotoimi on ollut Suomessa uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite. Koska suurin osa ajoneuvoista kulkee vielä polttomoottorilla, jakeluvelvoitteen riittävä taso on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa”, ministeriön selvityksessä sanotaan.
Liikenneministeriön näkemys on ristiriidassa perussuomalaisten hallitusneuvottelutavoitteen kanssa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat lähettäneet Säätytalolle jakeluvelvoitetta puoltavat selvitykset.
Perussuomalaiset haluaisi laskea jakeluvelvoitetta tai jopa poistaa sen, koska näin bensiinin ja varsinkin dieselin hintaa voitaisiin saada alemmaksi.
Jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoilla on velvoite jaella tietty osuus uusiutuvia polttoaineita, joita on tehty esimerkiksi jätteistä.
Väistyvä hallitus laski jakeluvelvoitetta väliaikaisesti 13,5 prosenttiin, mutta ensi vuonna sen olisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä nousta 28 prosenttiin. Asteittaisella kiristämisellä pyritään laskemaan liikenteen päästöjä kohti tavoitetta.
Jakeluvelvoitteen kokonaisvaikutus ympäristölle riippuu paljon siitä, mistä raaka-aineesta uusiutuvaa polttoainetta tehdään.
Esimerkiksi St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on arvostellut, ettei nykyinen palmuöljytisleen laaja käyttö olisi kovin ilmastoystävällistä sekään.
Jakeluvelvoitteen liikenne- ja viestintäministeriö otti esille vastauksessaan hallitusneuvottelijoiden kysymykseen vihreän siirtymän toteuttamisesta liikenteessä.
Ministeriön mukaan biokaasun, sähkön ja vedyn käytön yleistyminen edellyttää ajoneuvokannan nopeaa uusiutumista sekä uutta tankkaus- ja latausverkostoa.
Jakeluvelvoite on ministeriön mukaan tärkeä siirtymäkauden ratkaisu, jotta päästöt pysyvät lasku-uralla jo matkalla kohti uudenlaista liikennejärjestelmää.
Erityiseksi haasteeksi ministeriön raportti tunnistaa raskaan liikenteen. Ministeriön näkemyksen mukaan raskaan liikenteen sähkö-, kaasu- ja vetyajoneuvojen hankintaa ja latausasemien rakentamista pitäisi tukea verovaroin, jotta siirtymä todella tapahtuisi.
Työ- ja elinkeinoministeriön vastauksessa puolestaan sanotaan, että jakeluvelvoite ”edistää useita kansallisia tavoitteita ja EU-velvoitetta”. Niistä mainitaan esimerkiksi päästövähennykset, fossiiliriippuvuudesta irtautuminen ja ”positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset”.
Ministeriö muistuttaa, että henkilöliikenteen sähköistyessä uusiutuvia polttoaineita tarvitaan pitkään lento- ja meriliikenteessä sekä raskaassa liikenteessä.
Siksi ministeriön mukaan uusiutuvien polttoaineiden tuotannon investointeja pitää kannustaa.
”Jakeluvelvoitetasoihin tehtävät muutokset heikentävät luottamusta jakeluvelvoitteen ja velvoitetasojen pysyvyyteen, mikä entisestään heikentää investointihalukkuutta”, ministeriö kirjoittaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön materiaaleissa todetaan lisäksi, että jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutus pumppuhintaan on ”epäsuora ja epävarma”.
Ympäristöministeriön Säätytalolle lähettämässä selvityksessä korostetaan, että jollakin tavalla liikenteen päästövähennykset on saavutettava.
Suomi on sitoutunut EU:ssa päästökaupan ulkopuolisten päästöjen eli taakanjakosektorin päästövähennyksiin. Niissä liikenne on avainasemassa.
”Jakeluvelvoitteen etuna on varmuus päästövähennysten saavuttamisesta. Vastaavan tasoisten vaikutusten saavuttaminen verotuksen keinoin edellyttäisi todennäköisesti erittäin merkittäviä korotuksia, ja tästä huolimatta olisi epävarmaa, saavutetaanko tarvittavat päästövähennykset vai ei”, ympäristöministeriö kirjoittaa.
Perussuomalaisten yksi vaalilupaus oli, että ympäristötoimet eivät saa nostaa arjen kustannuksia.
Ruotsissa uusi oikeistohallitus aikoo laskea jakeluvelvoitteen minimiin, ja Ruotsin esimerkkiin on vedottu Suomessa. Ympäristöministeriön mukaan maiden tilanteet eivät ole vertailukelpoiset.
”Ruotsilla on erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen”, ministeriön selvityksessä kirjoitetaan.
