Sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu odotetun kriittisesti ajatuksiin höllentää nykyistä alkoholilainsäädäntöä, selviää ministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamasta katsauksesta.
Hallitusneuvotteluita johtava kokoomus esitti viime vuonna vaihtoehtobudjetissaan, että viinien myynti vapautettaisiin ruokakauppoihin ja kioskeihin.
Alkoholiasioita onkin käsitelty hallitusneuvotteluissa tiettävästi juuri Kasvun kaava -ryhmässä, joka vastaa muun muassa ”monopoleihin, sääntelyyn ja byrokratian purkuun” liittyvistä kysymyksistä.
Viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi ministeriön mukaan haittoja ja kustannuksia julkiselle taloudelle.
Lisäksi muutoksella olisi kilpailupoliittisia vaikutuksia.
”Maailman keskittyneimmän päivittäistavarakaupan suhteellinen asema esimerkiksi kotimaiseen alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen vahvistuisi”, ministeriön johtaja Jari Keinänen arvioi neuvottelijoille.
Tämän vuoksi Keinänen ei pidä muutosta ”poliittisesti mahdollisena”.
”Muutos merkitsisi sitä, että eduskunta kasvattaisi pääosin tuontituotteiden (viinit) markkinoita ja samalla heikentäisi pääosin kotimaisten oluiden ja väkevien alkoholijuomien (ml. alkutuotanto) suhteellista asemaa ja kuluttajien ostomahdollisuuksia nykyisestä.”
Alkon monopolin suhteen ”todellisia valinnanmahdollisuuksia” onkin Keinäsen mukaan joko säilyttää nykymalli tai mahdollistaa kaikkien alkoholijuomien vähittäismyynti eli käytännössä purkaa monopoli.
”Tämän vaihtoehdon terveys- ja talouspoliittiset vaikutukset olisivat vielä huomattavampia: Arvioidut yli 10 000 sairaalahoitojaksoa vuosittain on joko pois jostain muusta hoidosta tai ne lisäävät julkisia menoja”, hän arvioi.
”Vaikutuksia ei voida merkittävästi vähentää muilla toimilla sillä esimerkiksi alkoholiverojen nostamisen liikkumavaraa pienentää matkustajatuonti, joka kasvaa tällä hetkellä korona-ajan jälkeen.”
