Hallitusneuvottelijat ovat kysyneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) näkemyksiä siitä, miten koulutuksen kasautumista voitaisiin vähentää. Kasautumisella tarkoitetaan sitä, että yhdellä ihmisellä on useita samantasoisia tutkintoja tai voimassa olevia opinto-oikeuksia.
Neuvottelijoille antamassaan luonnoksessa OKM esittää ensimmäisenä toimenpiteenä toisen tutkinnon maksullisuutta eli sitä, että jos ihminen suorittaisi toisen samantasoisen tutkinnon, joka hänellä jo on, tämä tutkinto olisi maksullinen.
Valtiovarainministeriö (VM) esitti asiaa myös menokartoituksessaan keväällä, tosin vasta toissijaisena keinona.
VM:n mukaan valtio voisi säästää 250 miljoonaa euroa sillä, että aiemman ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneisiin kohdistuvaa rahoitusta pienennettäisiin nykyisestä kolmanneksella. Mikäli rahoitusmuutokset eivät riittävästi vähentäisi moninkertaista koulutusta, tulisi VM:n mukaan harkita ”maltillisten” lukukausimaksujen käyttöönottoa. Menokartoituksessa ei eritellä, kuinka paljon lukukausimaksuilla voitaisiin kerätä rahaa.
OKM toteaa neuvottelijoille lähettämässään luonnoksessa, että samantasoisen tutkinnon jo suorittaneiden määrä aloittajien keskuudessa on ”ongelma, joka on pahentunut viime vuosina”.
Tämä on OKM:n mukaan ongelma siksi, että moninkertainen koulutus ei ministeriön mukaan ole erityisen kannattavaa. Sellainen koulutus, joka nostaa ihmisen koulutustasoa aiemmasta, on OKM:n mukaan sekä ihmiselle itselleen että julkiselle sektorille hyödyllisempää.
””Esitys toisi umpikujan.”
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää ministeriön esitystä koulutuksen maksullisuudesta vastuuttomana.
”On todella arvokasta, että meidän koulutusjärjestelmässämme ei ole umpikujia. Tämä esitys toisi sellaisen. Umpikujan läpi olisi mahdollista jatkossa kulkea vain, jos on tarpeeksi rahaa”, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Jenni Suutari.
Säätytalolla on tavoitteena saada aikaiseksi kuuden miljardin euron tasapainotus julkiseen talouteen. Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että koulutus on ”erityissuojelussa”. Vaikka koulutuksesta ei leikattaisi, on nykyinenkin rahoitus vaikea saada riittämään, kun Suomessa tavoitellaan koulutustason nostoa ja monille aloille pitäisi lisätä aloituspaikkoja. Siksi neuvotteluissa etsitään säästöjä koulutusjärjestelmän sisältä.
Suutarin mukaan toisen samantasoisen koulutuksen maksullisuus ei kuitenkaan auttaisi koulutuksen rahoitusvajeen paikkaamiseen.
”Tämä ei toisi korkeakouluille paljoakaan lisärahaa, sillä osa maksuista menisi itse maksujärjestelmän rakentamiseen, ja toisaalta maksullisuus ohjaisi käymään nykyistä vähemmän samantasoisia tutkintoja.”
Mutta pitäisikö kaikkien sitten saada opiskella niin monta ilmaista tutkintoa kuin huvittaa, vaikka tiedetään, että tutkinnot kasaantuvat jo nyt ja Suomessa on työvoimapula?
”Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista toisen samantasoisen suorittaa vain noin kolme prosenttia 7 vuoden sisällä valmistumisesta. Se on todella pieni määrä.”
Suutarin mukaan toisen tutkinnon suorittamisen taustalla on myös usein juuri se, että omaa työelämätilannetta halutaan parantaa.
”On yhteiskunnalle hyödyllistä, että ihminen saa opiskella sellaisella alalla, johon hänellä on motivaatiota ja joka parantaa oman työllistymisen edellytyksiä.”
Hallitusneuvotteluissa on OKM:n neuvottelijoille lähettämien papereiden perusteella ollut esillä laajasti keinoja, joilla koulutus ja työelämä saataisiin paremmin kohtaamaan toisensa.
Ministeriö on toimittanut neuvottelijoille useita papereita, joissa esitetään esimerkiksi, että jatkossa kansalaisten työelämätaitoja pitäisi parantaa ennemmin pienemmillä opintokokonaisuuksilla kuin kokonaisilla tutkinnoilla.
Parempaa työllistymistä pitäisi OKM:n mukaan hakea myös sen kautta, mitä ylipäätään opiskellaan. OKM toteaa neuvottelijoille lähettämässään lausunnossa, että ammatillinen koulutus tarvitsisi nykyistä vahvemman rahallisen kannusteen siirtää opiskelupaikkoja niille aloille, joista työllistytään parhaiten.
