Uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen jäädyttäminen nykyiselle alennetulle tasolle laskisi ensi vuonna bensiinin hintaa noin 18 senttiä litralta ja dieselin hintaa noin 15 senttiä litralta.
Näin laskee konsulttiyhtiö Afry, jolta työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut asiaan liittyviä raportteja.
”Kyllä se vaikuttaisi aika suoraan, mutta suhteellisesti”, sanoo Afryn johtava konsultti Esa Sipilä.
Suhteellisuudella Sipilä tarkoittaa sitä, että hinta olisi tuon verran alempi verrattuna tilanteeseen, jossa jäädytystä ei tehdä – oli hintataso mikä tahansa.
Huoltoasemien valotauluissa näkyvien lukujen pienenemistä ei jakeluvelvoitteen poistaminenkaan takaisi.
Niin paljon vaikuttavat öljyn maailmanmarkkinat. Ne voivat heilahdella rajusti. Ja inflaatiokin jyllää yhä.
”Eihän sitä voi luvata, että bensan pumppuhinta absoluuttisesti laskee.”
Sitä arviota Sipilä ei allekirjoita, että jakeluvelvoitteen alennus päätyisi ainoastaan myyntiyhtiöiden katteita kasvattamaan eikä tuntuisi pumpulla.
”Sen verran kilpailu kuitenkin toimii.”
HS:n perjantai-illan tietojen mukaan jakeluvelvoite oltaisiin hallitusneuvotteluissa jättämässä nykytasolle eli 13,5 prosenttiin ainakin ensi vuodeksi vastoin väistyvän hallituksen päätöstä. Asiasta uutisoi ensin Ilta-Sanomat.
Perussuomalaiset on yrittänyt hallitusneuvotteluissa vakuuttaa muita siitä, että jakeluvelvoitetta laskettaisiin jopa nykyiseltä väliaikaisesti alennetulta tasolta. Kysymys on puolueelle tärkeä.
Uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava mukaan tietty prosentti uusiutuvia eli ilmastoystävällisiä polttoaineita.
Se voi tarkoittaa biodieseliä, bioetanolia tai biokaasua ja tulevaisuudessa myös vaikkapa uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä.
Nykyään prosentti on 13,5. Väistyvä hallitus laski prosentin tuolle tasolle väliaikaisena toimena helpottaakseen kuluttajien tilannetta energiakriisissä.
Suomen ilmastosuunnitelmiin kuuluu, että prosenttia nostetaan vuosi vuodelta niin, että vuonna 2030 se olisi 34. Tuossa porrastuksessa ensi vuoden prosentti olisi 28.
Alun perin nousu olisi ollut tasaisempaa, mutta väistyvä hallitus nosti ensi vuoden prosentin 28:aan kompensoidakseen velvoitteen laskua vuosina 2022 ja 2023.
Nyt hallitusneuvotteluiden nelikko olisi siis HS:n tietojen mukaan perumassa tuon suunnitelmaan kuuluvan korotuksen ja pitämässä prosentin alennetulla tasolla, jota väistyvä hallitus suunnitteli väliaikaiseksi.
Aiemmin on ajateltu, että jakeluvelvoite tuntuu selvästi enemmän dieselin kuin bensiinin hinnassa. Bensiiniin voi sekoittaa biopolttoainetta selvästi vähemmän kuin dieseliin.
Sipilän mukaan nykykäsitys on, että jakeluyhtiöt tasaavat tilannetta ja siirtävät dieselin hintapainetta bensiinin puolelle.
”Niin yhtiöiden kannattaa tehdä. Muuten ne rankaisisivat dieseliä liiaksi.”
Siksi erot eivät uusimmissa arvioissa ole suuria.
Sipilä on seurannut myös Ruotsin edesottamuksia. Ruotsissa oikeistohallitus lupasi laskea jakeluvelvoitteen ”EU:n minimitasolle” kuuteen prosenttiin. Sipilän mukaan mitään selkeää EU:n minimitasoa ei ole olemassa.
Minimin määrittely riippuu katsantokannasta. Ruotsin minimi on haettu polttoaineiden laatudirektiivistä.
Sipilän mukaan ”EU-minimiksi” voisi kutsua sellaistakin prosenttia, joka takaa EU-pöydissä sovitut päästövähennykset.
””Halvat keinot on käytetty, siitä se tuska tulee.”
Suomi on EU:ssa sitoutunut vähentämään päästökaupan ulkopuolisia päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Noista päästöistä 35 prosenttia tulee tieliikenteestä, eikä tavoitteen saavuttaminen ole mahdollista ilman päättäväistä liikenteen päästöjen vähentämistä.
Sipilän mukaan muut keinot ovat melko vähissä, jos jakeluvelvoitteesta luovutaan. Hän muistuttaa, että Suomen suunnitelmiin sisältyy jo oletus, että maassa on vuonna 2030 noin 700 000 sähköautoa. Se kuulostaa hänestä nykyisellä korkotasolla ja autokaupan vilkkaudella optimistiselta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nousi perjantaina Säätytalon aulan portaita matkalla kohti hallitusneuvotteluiden ratkaisevaa päivää 26. toukokuuta.
”Jos se ei toteudu, ilmastotavoitteen kannalta painetta jakeluvelvoitteen nostoon tulee entistä enemmän.”
Sipilän mukaan Säätytalolla nähdään nyt yksi ilmentymä tilanteesta, jossa helpot ilmastotoimet on jo tehty. Hän suhtautuu epäillen siihen, että ilmastotavoitteissa voitaisiin pysyä ilman, että arjen kulut lainkaan kasvavat.
”Halvat keinot on käytetty, siitä se tuska tulee.”
Erityisasiantuntija Harri Haavisto työ- ja elinkeinoministeriöstä on Sipilän kanssa pitkälti samoilla linjoilla hintamekanismin suhteen.
Jakeluvelvoitteen muuttamisen vaikutuksiin hän haluaa lisätä vielä vaikutukset investointeihin.
Haaviston mukaan jakeluvelvoitteen jo sovittujen prosenttien peukalointi saisi mitä luultavimmin investoijat säikähtämään. Uusiutuvien polttoaineiden markkina on sääntelyllä synnytetty, ja jos sääntely huojuu, ei niiden tuotantoon kannata satsata.
Poliittinen horjunta voisi vaikuttaa kielteisesti myös vetytalouden hankesuunnitelmiin.
”Se on ikävä tilanne, jos velvoitetta muutetaan jatkuvasti milloin mistäkin syystä. Se syö tuon mallin yhtä keskeistä tarkoitusta, joka on ollut antaa pitkän aikavälin näkymä uusiutuvien polttoaineiden investoinneille.”
