EU:n neljä vapautta ovat vaarassa, sanoo Enrico Letta – ”Eurooppa on kuin kasvis­syöjä lihan­syöjien maailmassa”

Maailma EU:n sisämarkkinoiden ympärillä on täysin muuttunut kolmessa vuodessa. Nyt myös EU:n pitää muuttua, sanoo sisämarkkinoista raporttia tekevä Italian entinen pääministeri Enrico Letta.

Enrico Letta Helsingin Eteläsatamassa torstaina. Letta kävi Suomessa ajatushautomo Sitran kutsumana keräämässä aineistoa raporttiinsa.

| Päivitetty

Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Sitä tarkoittavat Euroopan unionin sisämarkkinat, 450 miljoonan eurooppalaisen yhteismarkkinat.

Juuri 30 vuotta täyttäneet sisämarkkinat ovat olleet menestystarina – kunnes maailma ympärillä päätti toisin. Ensin tuli koronapandemia, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Samaan aikaan suurvaltojen välit kiristyivät.

Useimpien eurooppalaisten itsestäänselvyytenä pitämät neljä vapautta ovat vaarassa.

Pandemia näytti sen konkreettisesti, kun rajatarkastukset tulivat tilapäisesti takaisin. Vielä kohtalokkaampaa EU:n kannalta on, jos EU-maat eivät enää pelaakaan samoilla säännöillä: jos esimerkiksi maat tukevat yhä avokätisemmin omia yrityksiään ja virittävät erilaisia kaupan esteitä omaa tuotantoaan suojellakseen.

”Ennen koronapandemiaa Eurooppa oli tottunut siihen, että Euroopan turvallisuuden takasi Yhdysvallat, energian Venäjä ja teknologian Kiina. Kolmen vuoden aikana EU:ssa on herätty siihen, että meidän pitää muuttua, ja meidän pitää tehdä se nopeasti.”

Näin sanoo Suomessa torstaina Sitran kutsumana vieraillut Enrico Letta, Italian entinen pääministeri, joka sai kesäkuussa EU:n huippukokoukselta ja EU-komissiolta tehtävän.

Letta kirjoittaa EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta raportin, joka esitellään 21. maaliskuuta 2024 EU-huippukokoukselle, viimeiselle ennen EU-parlamenttivaaleja ja EU-instituutioiden johtajavaihdoksia.

”Eilisen sisämarkkinoissa oli kyse siitä, miten toimitaan naapurimaiden kanssa Euroopassa. Nyt Eurooppa on, kuten ranskalaiset sanovat, kasvissyöjä lihansyöjien maailmassa.”

Vaarassa tulla syödyksi siis.

”Se on maailma, jossa poiketaan säännöistä, jossa on kova kilpailu ja jossa oikeusvaltio ja demokratia eivät ole normeja. Jos Eurooppa haluaa selviytyä, meidän on oltava yhtenäisempiä. Meidän pitää jatkaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisen maailman kanssa, mutta meidän on oltava riippumattomia. Ja lisäksi se on tehtävä niin, että sisämarkkinat eivät mene rikki.”

Letta on työn aluksi tavannut Brysselissä muun muassa EU:n kilpailukykyministerit ja EU-parlamentin valiokuntia, mutta Suomesta alkoi hänen laaja kierroksensa jäsenmaissa.

Hän aikoo olla loppuvuoden ”kuuntelumoodissa” ja tavata muun muassa EU-kansalaisia, yliopistojen ja ajatushautomoiden edustajia, ammattiyhdistysliikettä ja liike-elämää. Suomessakin päivä oli tupaten täynnä tapaamisia.

Enrico Letta aikoo sisällyttää raporttiinsa myös suuntaviivoja siitä, miten EU:n laajenemiseen pitäisi varautua. Hän avaisi sisämarkkinoita uusille jäsenmaille vähitellen, ei kertarysäyksellä.

Letta sanoo tietävänsä, että myös sisämarkkinoihin liittyy voimakas vastakkainasettelu: osalle EU-kansalaisista ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia, osalle ne näyttäytyvät uhkana, jos esimerkiksi oma työpaikka on vaarassa työvoiman vapaan liikkuvuuden takia.

Suomessa talouselämän ajankohtaisimmat huolet koskevat valtiontukia. Myös hallitusohjelma painottaa Suomen ajavan sitä, että EU:n valtiontukisäännöissä palattaisiin mahdollisimman nopeasti kriisejä edeltäneeseen normaalitilaan.

EU-komissio löysäsi valtiontukisääntöjä ensin koronapandemian tuhojen torjumiseksi, sitten Ukrainan sodasta seuranneiden häiriöiden takia. Yhteensä jäsenmaat ovat jakaneet jo ainakin 1 600 miljardin euron edestä tukea elinkeinoelämälle, siis noin 18 kertaa Suomen tuoreen budjetin loppusumman verran.

Tuki ei jakaudu tasaisesti, vaan kärjessä ovat suuret EU-maat Saksa, Ranska ja Italia. Tämä on myrkkyä Suomen kaltaisille vientivetoisille maille, joilla ei ole vastaavia muskeleita ja jotka muutenkin painottavat sitä, että EU-pelikentän pitää olla tasainen.

”Valtiontuki oli nopea reaktio koronan kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Nyt on palattava sääntöihin ja ymmärrettävä, että kansallinen tuki ei ole ratkaisu”, Letta sanoo.

Lettan mukaan EU:lla on oltava yhteisiä työkaluja kansallisten valtiontukien sijaan. Tämä haiskahtaa ratkaisulta, joka sekään ei ole Suomessa maittanut – täällä vannottiin esimerkiksi, että EU:n yhteinen velanotto ja Euroopan elpymis- ja palautumistuki olisivat kertaluonteinen keino.

EU:n elpymissuunnitelma oli Lettan mielestä hyvä, mutta ei ongelmaton. Sekin perustuu kansallisiin elpymisohjelmiin. Jokainen maa puuhaa omiaan, kun horisontin pitäisi olla laajempi.

”Eurooppa ei voi olla pelkkä kauppias, vaan sen on oltava teollisuusmahti.”

Miten Suomen kaltaiset maat saataisiin uusien yhteisten työkalujen taakse?

Letta sanoo faktojen ja aiempien kokemusten puhuvan yhteistyön puolesta: EU kokosi voimat koronapandemiassa ja nopeutti rokotteiden kehittämistä ja jakelua. Samalla tavoin yhdessä toimien EU irrotti itsensä ennätysajassa venäläisenergiasta.

”Ei Kiina-riippuvuuden vähentäminenkään ole vain yhden maan asia.”

Seuraavan komission suuriin tehtäviin kuuluu edistää EU:n laajenemista, joka on ollut viime vuodet pysähdyksissä. Vuoroaan odottelevat muun muassa Ukraina ja Länsi-Balkanin maat. Sisämarkkinoiden neljän vapauden tulee päteä niihinkin, jos ja kun ne pääsevät jäseniksi.

Myös tämä näkökulma sisältyy Lettan raporttiin.

”Nyt on opittava aiempien laajenemisten virheistä. Suurin oli se, että asia on nähty niin mustavalkoisena. Yhtenä päivänä olet vielä ulkona, seuraavana päivänä olet jäsen. Ei välimuotoa. Mielestäni sisämarkkinoihin liittyy paljon sellaista, jossa voisi olla mukana jo ennen jäsenyyttä.”

Sotaa käyvän Ukrainan jäsenyysprosessista ei tule helppo, mutta Lettan mukaan Ukrainan tulee ilman muuta olla osa EU:ta.

Letta aikoo käydä työnsä aikana myös Yhdysvalloissa tutustumassa tarkemmin Inflation Reduction Act -lakipakettiin eli IRA:han, jolla maa tukee voimakkaasti puhtaan energian investointeja.

Monet Euroopassa pitävät tervetulleena, että Yhdysvallat suuntaa varoja vihreään siirtymään, mutta osa näkee suuren luokan protektionismia. IRA:n kautta myönnettyihin varoihin liittyy ehtoja, joiden mukaan tuotannon tulee sijaita Yhdysvalloissa.

Letta näkee IRA:n merkkinä siitä, että myös Euroopan on panostettava teolliseen tuotantoon ja oltava tehtaille kiinnostava sijaintipaikka.

”Eurooppa ei voi olla pelkkä kauppias, vaan sen on oltava teollisuusmahti.”

Oma tuotanto ja hyvin toimivat sisämarkkinat palvelevat muutakin kuin taloutta: ne tekevät Euroopasta voimakkaan geopoliittisen toimijan, joka otetaan vakavasti.

”Meidän täytyy eristää Venäjä ja irrottaa se Kiinasta. EU:n on löydettävä keino parantaa suhteita Brics-maihin. Ei siis vain Kiinaan, vaan koko maaryhmään.”

Brics-maihin kuuluvat Venäjän ja Kiinan lisäksi Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja ensi vuonna myös Argentiina ja Saudi-Arabia.

Joukko italialaisturisteja tunnisti maan entisen pääministerin Enrico Lettan, kun hän käveli Helsingissä Kauppatorin poikki seuraavaan tapaamiseensa.

Italian entisiä pääministereitä on tungokseksi asti, kiitos maan vaiherikkaan sisäpolitiikan. Letta ehti hoitaa tehtävää vain 10 kuukauden ajan, kunnes oman puolueen Matteo Renzi syrjäytti hänet helmikuussa 2014.

Uusi nousu politiikassa ei ole onnistunut. Lettan johtama Demokraattinen puolue hävisi vaalit vuosi sitten Giorgia Melonille ja muille oikeistopuolueille, minkä jälkeen Letta jätti puoluejohdon.

Työura kertoo vahvasta Eurooppa-mielisyydestä, ja komission entistä puheenjohtajaa Jacques Delorsia hän kutsuu mentorikseen. Letta johtaa nyt Pariisissa sijaitsevan, Delorsin mukaan nimetyn ajatushautomon hallitusta.

”Olen neljäs, joka tekee raportin sisämarkkinoista. Ensimmäinen oli [Italian entinen talous- ja valtiovarainministeri] Tommaso Padoa-Schioppa vuonna 1987, sitten Delors vuonna 1990, sitten [Italian entinen pääministeri ja EU-komissaari] Mario Monti vuonna 2010. Tämä on ollut aika lailla italialainen homma.”

Kuka?

Enrico Letta

  • Pariisissa toimivan Jacques Delors -ajatushautomon hallituksen puheenjohtaja.

  • Toimi pitkään Italian politiikassa. Pääministeri kymmenen kuukauden ajan, huhtikuusta 2013 helmikuuhun 2014. Edustaa keskustavasemmistolaista Demokraattista puoluetta PD:tä, jota oli perustamassa ja jota johti vuosina 2021–2023.

  • Toimi urallaan aiemmin mm. Eurooppa-asioiden ministerinä ja teollisuusministerinä.

  • EU-parlamentin jäsen vuosina 2004–2006.

  • Työskenteli seitsemän vuotta dekaanina Sciences Po -yliopistossa Pariisissa.

  • 57-vuotias, naimisissa, kolme lasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat