Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoo heti haastattelun alussa, että yöunet ovat jääneet tällä viikolla vähiin.
Tämä johtuu Naton Brysselissä järjestetystä puolustusministerikokouksesta, josta hän palasi haastattelua edeltäneenä yönä.
Maailma on sodista ja uhkailuista sekaisin, joten kokouksen virallinen ja epävirallinen asialista oli pitkä. Ensimmäiset kokoukset alkoivat seitsemältä aamulta ja viimeiset iltamyöhään.
Pääaiheina piti olla Ukrainan tukeminen ja Naton liittokunnan oman puolustuksen paneminen kuntoon.
Lisäjännitettä toivat palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin hyökkäys Israeliin ja siitä seurannut Israelin vastahyökkäys. Tämän pelätään leviävän laajemmaksi kriisiksi Lähi-idässä.
Sattuma tai ei, suunnilleen samaan aikaan Hamasin iskun kanssa Suomen ja Viron välillä kulkeva kaasuputki ja osa tietoliikennekaapeleista vaurioituivat ulkoisista syistä.
Eikä tässä vielä kaikki.
Nato-maiden puolustusministerit kuulivat selvityksen Kiinan huolestuttavasta varustautumisesta. Huolta herättää myös, että Azerbaidžan otti haltuunsa koko Vuoristo-Karabahin ja Serbia keskitti joukkojaan Kosovon rajalle.
Kaikkialla paukkuu, mutta eri puolilla Eurooppaa on näkynyt sotaväsymystä ja jo lähtökohtaisesti vuosien saatossa pienennetyt asevarastot ovat tyhjenemässä.
”Tynnyrin pohja on nyt näkyvillä”, varoitti Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer Reutersin mukaan viime viikolla.
Suomessa laarien pohja ei häämötä, vakuuttaa Häkkänen.
Hän sanoo, että Suomi on kokoonsa nähden yksi parhaiten pitkään sotaan varustautuneita maita Euroopassa. Suomella ei ole ongelmia lähettää apua Ukrainaan, mutta omat tarpeet on koko ajan huomioitava, hän sanoo.
Tänä talvena Suomen tehtävä on erityisesti varustaa Ukrainaan talvisotaan.
Mutta lisää aseita ja ammuksia tarvitaan, sillä ei ole mitään näkymää, että maailma olisi rauhoittumassa. Suomella on ja pysyy 1 300 kilometrin raja aggressiivisen, laajentumishaluisen maan kanssa.
””Tarkoitus on lisätä jo ennestään suurta ammustarviketuotantoa.”
Häkkänen sanoo, että hän aloitti kesällä valmistelun etenkin ammusteollisuuden vahvistamisesta Suomessa.
”Tarkoitus on lisätä jo ennestään suurta ammustarviketuotantoa entisestään yhteistoiminnassa valtion ja elinkeinoelämän kanssa.”
Myös EU:n rahaa on saatavilla tällaista tarkoitusta varten perustetuista rahastoista.
Häkkäsen mukaan hallituksessa on tarkoitus päättää rahoituksesta lähiaikoina.
”Ei puhuta valtion osalta sadoista miljoonista vaan kymmenistä miljoonista euroista.”
Valtion osuus on kuitenkin vain yksi osa, eräänlainen vipu muulle rahoitukselle. Yrityksiä hankkeen luulisi kiinnostavan, sillä ammuskauppa tuskin tyrehtyy lähivuosina.
Häkkänen sanoo, että yhteisrahoituksessa saadaan kuitenkin ammustuotanto selvästi nykyistä tehokkaammaksi. Hän ei paljasta, kuinka suuri lisäys on.
”Ukrainan kohdalla ammukset ja ilmapuolustus ovat ne kriittisimmät. Suomen tuotannon lisääminen tukee myös koko Pohjolan puolustusta”, Häkkänen sanoo.
”Pitää muistaa, ettei Venäjän uhka lähde nopeasti pois. Puolustusteollisuuden lisäämisen tarve ei ole yhden tai kahden vuoden asia, vaan pitkäkestoinen projekti.”
Häkkäsen mukaan hallituksessa on suunnitteilla useita turvallisuuteen liittyviä lakihankkeita, joilla muun muassa tiukennetaan ulkomaalaisten omistusta Suomessa.
”Eta-alueen ulkopuolisten maiden [koskee muun muassa venäläisiä ja kiinalaisia] kiinteistökauppojen arviointi on otettu uudelleen arviointiin. Talven aikana arvioidaan näiden kauppojen täyskieltoa tai sitten merkittäviä lisärajoituksia.”
Täyskieltoon kirjattaisiin kuitenkin erityisiä tilanteita, joissa kaupat olisi mahdollista tehdä.
Myös yrityskauppojen kontrollia aiotaan lisätä.
”Ettei käy kuten silloin, kun huomattiin, että venäläiset omistavat Helsingin telakan tai jotain muuta.”
Yksi hanke on se, että lailla voitaisiin jälkikäteen nykyistä vahvemmin puuttua, jos yritykset ovat myyneet väärään maahan jotain kriittistä.
”Esimerkkinä voi olla vaikka tietoverkkojen tietty palanen tai potilastietojärjestelmä. Etsitään keinoa, miten tällaisen tuotteen voisi jälkikäteen vaikkapa pakkolunastaa.”
Häkkänen vakuuttaa, että Nato on yhtenäinen Ukrainan tukijana. Näinhän Nato-maan puolustusministerin pitääkin, vaikka asia ei niin olisikaan.
Puolustusministeri Häkkänen, onko oikeasti niin, ettei Nato-maiden tuessa Ukrainalle näy mitään hiipumista?
Häkkänen aloittaa pitkän vastauksensa sanomalle, että Ukrainan sodan jälkeiset uudet kriisit ovat vahvistaneet varustautumisen tarvetta ja myös yhtenäisyyttä.
”Ukraina on lännen tuesta lähes täysin riippuvainen. Jos se tuki loppuisi, kaikki tietävät, mitä tapahtuisi. Ja kaikki tietävät, että Venäjä on vuosi vuodelta muuttunut aggressiivisemmaksi ja ettei se ole loppumassa”, Häkkänen sanoo.
”Näiden vakavien totuuksien äärellä kokouksessa oli sataprosenttinen yhtenäisyys. Kyse on siitä, kuka pystyy antamaan mitäkin tukea lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eurooppahan laski puolustuksensa alas kylmän sodan jälkeen, ja varastot on tyhjillä. Suomi on ehkä parhaiten varustautunut maa suhteessa kansan kokoon pitkäaikaisen sodankäynnin uhkaan.”
Häkkänen sanoo olevansa kokouksen jälkeen jopa yllättävän luottavainen, että nyt puolustusta aletaan todella vahvistaa ympäri Eurooppaa.
Hamasin iskun jälkeen ja Taiwanin jännitteiden lisääntymisen takia Euroopassa on tajuttu, ettei Yhdysvaltojen varaan voi aina laskea, hän sanoo.
”Lähi-idän tilanne voi aiheuttaa sen, että oikeasti Euroopan maiden pitää ottaa vahvempi vastuu omasta puolustuskyvystään ja Ukrainan tukemisesta jollain aikavälillä.”
”Yhdysvaltojen asevoimien tai puolustusministerin suunnasta ei tullut minkäänlaista viestiä, joka olisi herättänyt huolta, etteikö Yhdysvallat ole sitoutunut Ukrainan avustamiseen. Kävin keskusteluja myös Puolan ja Slovakian edustajien kanssa. Ei ole kyse tuen horjumisesta, vaan enemmänkin siitä, mitä materiaalia pystytään antamaan.”
Suomi on Antti Häkkäsen mukaan kokoonsa nähden yksi parhaiten pitkään sotaan varustautuneita maita Euroopassa.
Merkittävä luku
5
”Tyttäremme Kerttu täyttää viisi, ja pitäisi järjestää kaverisynttärit. Isällä paineet kasvavat ja toiveet ovat korkealla. Kenties poniajelua ja uusi Barbie-lippis.”
Etenkin Puola varustautuu nyt vauhdilla ja nousee pian yhdeksi Euroopan merkittävimmistä sotilasmahdeista, mikä nostaa sen sananvaltaa Euroopassa muutenkin.
”Minulla on intressi käydä tiivistä dialogia Puolan kanssa ja katsoa, minkälaista yhteistyötä me voitaisiin tehdä.”
Häkkänen arvelee, että Puolan kasvava rooli puolustuksessa aktivoi myös Saksaa kasvattamaan puolustustaan.
”Nyt on alkanut näkymään konkretiaa myös suurissa länsieurooppalaisissa maissa, erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Eli on ryhdytty antamaan kovempaa tukea Ukrainalle, mutta on ymmärretty, että Ukrainan tuki on vasta se ensimmäinen palanen. Oman puolustuskyvyn nostaminen on vielä paljon isompi tehtävä seuraavien vuosikymmenien aikana.”
””On intressi käydä tiivistä dialogia Puolan kanssa.”
Häkkänen sanoo olevansa ”erittäin tyytyväinen” siihen, miten hyvin Suomen ja Viron välisen kaasuputkivaurion selvittäminen etenee.
Hän arvelee, että lisää olennaista tietoa voi tulla lisää jo ensi viikolla, jos keli tutkimuspaikalla on hyvä. Hän muistuttaa, että asia kuuluu ainakin toistaiseksi sisäministeriön alaiselle keskusrikospoliisille eikä puolustusministeriölle.
Häkkänen vakuuttaa, että suomalaiset voivat olla rauhallisin mielin. Tilanne on hallinnassa, hän sanoo.
”Keskeisin huomio on edelleen, että vaurion on aiheuttanut ulkoinen tekijä. Nyt sitten yhdistetään kaikkea sitä dataa, jota on valtavasti. Tätä ei kerää vain Suomi ja Viro, vaan keräystä tehdään Nato-liittolaisten ja EU:n kautta.”
Hän sanoo, että liikennedatan yhdistäminen on vaativaa, sillä tapahtumapaikka on Itämeren ruuhkaisimpia kohtia ja alusten liikkeistä on tietoa valtavasti.
Nato on päättänyt, että hybridivaikuttaminen jonkin maan kriittiseen infrastruktuuriin vaatii koko liittokunnan reaktiota.
Häkkänen ei kerro, mitä ainakin tehdään, jos syylliseksi voidaan osoittaa Venäjä. Sen hän sanoo, että mahdollisia vastatoimia käytiin läpi Brysselin Nato-kokouksessa.
Häkkänen ei lähde arvuuttelemaan tässä vaiheessa, onko vaurioiden aiheuttaja Venäjä.
Toisin oli vuosi sitten, kun Nord Stream -putkissa räjähti.
”Käytännössä näyttää siis siltä, että Venäjä on tämän takana”, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Häkkänen sanoi tuolloin.
Nyt Häkkänen sanoo, että on eri asia puhua oppositiopoliitikkona kuin puolustusministerinä.
Hän ei lähde arvuuttelemaan, mitä hän nyt sanoisi, jos olisi oppositiopoliitikko.
Kuka?
Antti Häkkänen
Syntynyt Mäntyharjulla, 38-vuotias.
Puolustusministeri kesäkuusta 2023 lähtien.
Oikeusministeri vuosina 2017–2019.
Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2015.
Oikeustieteiden maisteri.
Sotilasarvoltaan luutnantti.
