Kieslowski tappamisen jäljillä - Radio ja TV | HS.fi

Kieslowski tappamisen jäljillä

8.8.1990 3:00

Lyhyt elokuva tappamisesta (Krotki film o zabijaniu) ohjaus Krzysztov Kieslowski, käsikirjoitus Krzysztof Piesiewicz ja Kieslowski, kuvaus Slamowir Idziak, pääosissa Miroslaw Baka, Krzysztof Globisz ja Jan Tesarz.

Puolan uuden elokuvan henkinen johtaja, yhteiskunnallisen suuntauksen ohjaaja ja epäkohtien talttumaton käsittelijä Krzysztof Kieslowski puhuu jälleen suorasti. Museokadun uudistetun pikkuteatterin avaava Lyhyt elokuva tappamisesta (Cinema) liittyy tv-elokuvadekalogiaan, jonka osille Kieslowski on antanut nimet Kymmenen käskyn mukaan. Viime vuonna tästä dekalogiasta esitettiin äärimmäisen ankara Lyhyt elokuva rakkaudesta. Lyhyt elokuva tappamisesta on erään tapon realistinen ja tarkkanäköinen anatomia. Kieslowski kertoo parikymppisestä Jacekista, joka saapuu Varsovan vanhaan kaupunkiin ja nousee etsiskelyn jälkeen taksiin. Samaan aikaan nuori asianajaja suorittaa tutkintonsa ja kohtaa tietämättään Jacekin. Myöhemmin sama asianajaja joutuu tekemisiin Jacekin kanssa oikeudessa. Elokuvassa on kolme varsinaista päähenkilöä ja muutama taka-alalla vilahtava sivuhenkilö. Jotakin kipeää kotikylässään kokenut Jacek, Hammurapin lakeja tutkinut asianajaja ja viaton taksimies johdattavat katsojan varhaisen kevään murheellisiin tapahtumiin. Ihmisyyden perusta järkkyy. Krzysztof Kieslowski näyttää eikä selittele. Hänen elokuvansa todistusvoima nousee aiheen lähes patologisesta käsittelystä. Ihminen tapetaan elokuvassa kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta on käsittämätön, mutta niin on toinenkin tappo, sillä yhteiskunta ottaa oikeudekseen kostaa kuolemanrangaistuksella. Vain asianajaja näyttää protestoivan yleisiä ajatustottumia vastaan, mutta hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat vähäiset. Lyhyt elokuva tappamisesta huutaa Kieslowskille tyypillisesti ihmissuhteiden, rakkauden ja unelmien puutetta. Ihmisten asenne kanssaihmisin on kyyninen, ja kylmässä yhteiskunnallisessa tilanteessa uinuva pyöveli voi herätä millä hetkellä tahansa. Ihmisen kaikille teoille ei voi aina löytää perusteluja, mutta jos julkinen taho menettää kunnioituksensa ihmiselämää kohtaan, joudumme pian pettävälle pohjalle. Tässäkö Kieslowskin sanoma? Lyhyt elokuva tappamisesta on ankaran keskitetty ja pelkistetty elokuva, jossa arkipäiväinen elämä ja olemassolon kysymykset jäsentyvät voimalliseksi kannanotoksi. Dokumentaarisuus ja objektiivisuus ovat elokuvan ääni ja vimma, mutta tämä ei estä ohjaajaa myötäelämästä syvältä ahdistavaa aihettaan. Kosketus herkimpiin tuntoihin virittyy, sillä jollain ihmeellisellä tavalla tässä elokuvassa runoilijan veri kostuttaa lopulta kliinisen tieteellisyyden. M.F.

Luitko jo nämä?