Rytöhonka rakastaa ryyppyveikkojaan "Suomalaisen sarjakuvan Bukowski" piirtää taitavasti kuin vuosisadan vaihteen julistetaiteilija - Radio ja TV | HS.fi

Rytöhonka rakastaa ryyppyveikkojaan "Suomalaisen sarjakuvan Bukowski" piirtää taitavasti kuin vuosisadan vaihteen julistetaiteilija

12.12.1994 2:00

Tapani Rytöhonka: Onnen pipanoita. Suuri kurpitsa 1994. 48 sivua, 40 mk.

Jo yli kymmenen vuotta huhkineen Suuri kurpitsa -sarjakuvalehden toiminta on muuttunut albumipainotteiseksi: itse lehtikin on jatkossa vuosittain ilmestyvä albumi. Lisäksi Kurpitsa julkaisee kotimaisten piirtäjien vanhoja tuotteita albumeina yläotsikolla "Kurpitsakermaa". Kermakokoelmissa ovat esiintyneet ennen Tapani Rytöhonkaa Riitta Uusitalo ja Jukka Tilsa. Vuonna 1995 tulevat Tomi Riionheimo, Reima Mäkinen ja Pentti Otsamo , joista varsinkin viimeksimainittu on Rytöhongan tavoin itseään tyrkyttelemätön, työteliäs tyylitaituri. Tapani Rytöhonka pystyy Onnen pipanoita -kirjassaan ihme kyllä luomaan "rentturomantiikkaan" aivan uudenlaista näkökulmaa. Lihanhimo ja jano on nähty todellisella lämmöllä. Rytöhongalla vilpittömät ihmiset ovat kunniassa ja perseennuolijat eivät: itseasiassa mukana on perseennuolemista ja kiipimistä konkreettisesti kuvaava sarjakin nimeltä Avaimet onneen . Kun perseet, sukuelimet, viinapullot ja oksennukset on vielä piirretty lähestulkoon vuosisadan vaihteen art deco / art nouveau -tyylillä, on koossa varsin ainutlaatuinen keitos. Rytöhongalla on näistä elämän asioista ainakin yhtä paljon sanottavaa kuin jollakin Bukowskilla. Rocktaustaansa Rytöhonka taas ei mitenkään alleviivaa nykyisissä sarjoissaan. Onnen pipanoita on 48-sivuinen kokonaisuus, josta yli puolet on uutta tuotantoa, pisimpänä 12-sivuinen Pieni intohimosarja . Rytöhongan hahmoja ovat muun muassa kuolema ja paksu mies nimeltä Agaton Muna. Kirjan päähenkilöt, naisetkaan, eivät ole esteettisen ihannekuvan mukaisia. Albumin aiemmin muualla julkaistuista sarjoista on syytä mainita Oudot unet , jonka Rytöhonka kuvitti amerikkalaisen Dennis P. Eichornin lehteen Real Stuff. Eichorn on Amerikan Pauli Kallioita eli mies käsikirjoittaa omaan elämäänsä liittyviä tai ehkä liittyviä tarinoita monien piirtäjien piirrettäviksi. Erityisen vaikuttava on albumin avaava 4-sivuinen Oodi Kotkankalliolle . Se kertoo Rytöhongan kavereista, jotka elämöivät ja herättävät pahennusta entisessä kotikaupungissa Kuopiossa. Rytöhonka kykenee olemaan korniuteen sortumatta katkera tuollaisen 80000:n asukkaan yhteenkertymän nousukasmaisuudelle. Henkilökohtaisen tuntuinen, "Kotkankalliolla" pyörivä tarina nousee yleispäteväksi: samaa kai voisi tuntea miltä tahansa paikkakunnalta maanpakoon lähtenyt ihminen. Rytöhonka asuu nykyään Tampereella, missä on myös Kurpitsa-pienkustantamon päämaja. Se ettei Rytöhonka ole nauttinut laajempaa mainetta, on myös luonnollista. Näin kosteilla eväillä ja tinkimättömällä asenteella ei päädytä kuvittamaan suuria perhelehtiä. Aikaisemmin Tapani Rytöhongalta on ilmestynyt soolona vain Kuvasia -niminen piirrosvihko. Onnen pipanoita on siis tavallaan esikoisalbumi, jossa Rytöhongan homman ajatuksellinen puoli pääsee ensimmäisen kerran jotenkin riittävän laajoihin mittoihin. Itse äänestäisin sen vuoden kotimaiseksi albumiksi, sillä Onnen pipanoiden kauneus ja liikuttavuus on kiistatonta. Vielä muutama asia Suuresta kurpitsasta: Kurpitsan julkaisut saavat odottamatonta palstatilaa amerikkalaisen sarjakuva-alan uutislehden Comics Journalin tuoreessa numerossa. Comics Journalin loppupäässä on aina "hittilista"-aukeama, jolle Journalin toimittajat poimivat vakavissaan suosittelemisen arvoisia uutuuksia. Kurpitsan suomenkielisille nimikkeille on uhrattu yli puolet tilasta. Toimittaja Anne Rubinstein ällistelee muun muassa Sami Toivosta , ja kysyy kielitaidottomana, voiko nuoren Toivosen teksti olla yhtä briljanttia kuin hänen piirrostyylinsä. Rubinstein arvelee, että vika on geeneissä tai pitkässä tylsässä talvessa, kun viisimiljoonaiseen Suomeen on pesiytynyt niin paljon sarjakuvagraafista lahjakkuutta. Kurpitsan ja suomalaispiirtäjien läpimurto voi olla käsillä - ainakin jos läpimurroksi lasketaan se, että asiantuntijoiden suosimat sarjakuvalehdet alkavat käytännössäkin kääntää uusia suomalaisia sarjoja. Kotimaassahan Suuren kurpitsan toinen taustajehu Pauli Kallio palkittiin kuun vaihteessa Suomen sarjakuvaseuran Puupää-hatulla, tällä kertaa ansioistaan käsikirjoittajana. Rytöhongan Onnen pipanoita -albumissakin Kallion kirjoitusta on yhden kohtauksen verran. Sarja Highway 49 esittelee mustan bluesyhtyeen autossa, josta on loppunut bensa. Muuten Onnen pipanoita leimaavat suomalaiset ympäristöt ja Rytöhongan persoona. JUSSI KARJALAINEN

Luitko jo nämä?