Raha

Paljonko maksaa olla suosittu teini?

Suomalaiset nuoret kertovat HS:n kyselyssä, mitkä brändit ja tavarat ovat nyt nuorten suosiossa ja mitkä eivät. Mitä pitää olla ja miltä näyttää ollakseen muiden teinien suosiossa?

Ennen teinille oli tärkeää, oliko jalassa Leet vai Levikset, nyt tärkeintä on luoda itsestään brändi. HS selvitti ysiluokkalaisten rahankäyttöä ja sen merkitystä suosioon.

Nuori mies kirurginteräksisessä Playboy-korviksessa vakavoituu.

"Onhan tämä aika pinnallinen maailma", Lari Jylhä, 15, sanoo.

"Syrjityksi joutuu tosi monesti ilman mitään syytä. On se tosi harmi, että vaikka lihavat tyypit joutuvat epäsuosioon. Tai jos et ole muodissa mukana. Vaikka olisit kuinka mukava tyyppi, et välttämättä pääse mukaan piireihin."

Koulunpihan laki on armoton.

Nuoret ovat kautta perusopetuksen historian jakaneet toisiaan ryhmiin: urheilijat, nörtit, rikkaat, köyhät – suositut ja epäsuositut.

Muinoin tie kouluhierarkian huipulle saattoi aueta isoilla nyrkeillä. Sitten tärkeintä oli, millainen kello nyrkin alle oli kietaistu tai että jalassa olivat aidot Levikset, mutta ne ajat ovat ohi.

Nyt tärkeintä on kokonaisuus, koululaisen brändi.

"Brändin kantamisesta on siirrytty siihen, että itse on oltava brändi", sanoo nuorten kulutusta tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

Brändin luominen vaatii rahaa, ja sitä nuorilla on nyt enemmän kuin koskaan.

Helsingin Sanomat kysyi Maunulan yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta heidän rahankäytöstään.

Kyselyn perusteella ysiluokkalaiset käyttävät ostoksiinsa keskimäärin 54,20 euroa kuussa. Rahamäärät vaihtelivat 6 eurosta 200:een. Suurin osa sai rahansa vanhemmilta, ja vain harvat tekivät rahojensa eteen palkka- tai kotitöitä.

Lari Jylhä käyttää ostoksiinsa 50–100 euroa kuussa. Sitä menee vaatteisiin, ruokaan, leffassa käyntiin ja herkkuihin. Samalla tavalla rahaa käyttävät myös Jylhän luokkatoverit Imaddine El-Asri, 15, ja Eetu Kärkkäinen, 14.

Raha on oleellinen osa kolmikon ajanvietettä.

"On ontto olo, jos ei ole rahaa", sanoo Eetu Kärkkäinen.

"On parempi fiilis, kun on rahaa mukana, vaikkei ostaisikaan mitään", sanoo Lari Jylhä.

"Toisaalta ei raha välttämättä ole niin tärkeää. Me olimme pieninä ihan samanlaisia tyyppejä, emmekä tehneet rahalla mitään. Kai me isonakin voisimme olla sillä tavalla", sanoo Imaddine El-Asri.

Mutta ilman rahaa nuoren arki ei oikein pyöri. Ilman rahaa ei voi juoda kavereiden kanssa kahvia tai limua tai lähteä välitunnilla Alepaan ostoksille. Eikä ostella merkkivaatteita.

Ja merkkivaatteiden shoppailuun olisi nyt ennennäkemättömät mahdollisuudet. Maailman vaatekaupat ovat parin klikkauksen päässä internetissä, ja nuorten ostovoima on kasvanut korkeimmilleen.

Rahamäärän kasvu selviää tutkimuksesta, joka on tekeillä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Alustavien tulosten mukaan 16-vuotiaiden suomalaisnuorten ostovoima on liki kaksinkertaistunut vuodesta 1983.

Vuonna 2013 suomalaisilla 16-vuotiailla pojilla oli omaa rahaa käytettävissään keskimäärin 72 euroa kuussa, tytöillä 66 euroa.

Professori Wilskan mukaan todellisen ostovoiman laskeminen on kuitenkin vaikeaa, sillä vanhemmat maksavat suuren osan nuorten ostoksista taskurahojen antamisen lisäksi.

Tilastokeskus tutki suomalaisnuorten vanhemmiltaan saamia taskurahoja vuonna 2005. Silloin kävi ilmi, että tyttöjen ja poikien saamien viikkorahojen määrässä on merkittävä ero, joka on tuttu työelämästä: pojan euro on tytön 80 senttiä.

"Ero kasvaa, mitä vanhemmiksi tullaan. Nyt tosin keskeneräisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että ero on pienentynyt", sanoo Wilska.

Ero johtuu Wilskan mukaan muun muassa siitä, että poikia palkitaan tyttöjä enemmän esimerkiksi hyvistä koulusuorituksista.

"Lisäksi pojat saavat lahjaksi enemmän rahaa, koska tytöille on helpompi ostaa tavaraa. Näin sukulaiset saattavat ajatella."

Pojille myös maksetaan jo varhain enemmän palkkaa.

"Tytöt ja pojat tekevät yhtä paljon töitä, mutta pojat tekevät kesätöinä jo miesten töitä esimerkiksi raksoilla ja varastoilla. Tytöt saattavat mennä keittiöapulaisiksi tai päiväkoteihin."

Tyttöjen ja poikien rahankäytössä tuli ilmi eroja myös HS:n Maunulan yläkoulun ysiluokkalaisille laatimassa kyselyssä.

Kyselyn mukaan pojat käyttivät kuussa keskimäärin noin 58 euroa, kun tytöt käyttivät noin 48 euroa.

Rahansa sekä tytöt että pojat käyttivät samalla tavalla: ruokaan, juomaan, karkkeihin ja vaatteisiin.

Vaateostokset ja etenkin merkkivaatteet ovat kuitenkin vähän kaksipiippuinen juttu, sanovat ysiluokkalaiset Nea Vidgren, 15, ja Jenny Peltonen, 15.

He pitävät merkkivaatteista, mutta samalla ne ovat menemistä "massan mukana".

"Jos jollakulla suositulla on jotain merkkiä päällä, niin kaikki haluaa sellaisen", Jenny Peltonen sanoo.

Yksi sellainen merkki on vaikkapa kalifornialainen Hollister.

"Sillä erottuu. Sen suunnittelija on vissiin sanonut, että ne vaatteet ovat kalliita, ettei köyhillä olisi niihin varaa. Kai se on sen takia hieno juttu joidenkin mielestä", Nea Vidgren sanoo.

Hollister on vaatemerkki Abercombie & Fitchin luoma brändi, joka on suunnattu 14–18-vuotiaille. Vuonna 2011 yksi Abercombie & Fitchin johtajista todella sanoi nimettömänä lehtihaastattelussa, että vaatemerkki ei halua lahjoittaa vaatteitaan köyhille, koska se tuhoaisi brändin.

Brändityö näyttää kantaneen hedelmää, sillä Abercombie & Fitch ja Hollister olivat suosituimpia brändejä, joita ysiluokkalaiset listasivat HS:n kyselyssä.

Brändit määräävät lasten ja nuorten kaikkia elämänalueita, kirjoitti yhdysvaltalaisjournalisti Alissa Quart teoksessaan Brändätyt (Like 2003). Quartin mukaan yhdysvaltalaisnuorten elämässä brändit sanelevat paikan sosiaalisessa hierarkiassa, siis koulunpihan arvojärjestyksen.

Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan brändeillä ei ole yhtä suurta merkitystä suomalaisnuorten elämässä.

"Brändien määrä on lisääntynyt hirveästi, mutta samalla on lisääntynyt halpatuotteiden määrä. Halvat nuorisovaatteet näyttävät samanlaisilta kuin brändituotteet."

Wilskan mukaan brändien arvostuksesta on siirrytty tyylien arvostukseen. Nuoren suosio määrittyy Wilskan mukaan harrastusten, sosiaalisuuden, esiintymisen ja ulkonäön perusteella. Kaikkein tärkeimmäksi on noussut ulkonäkö, Wilska sanoo.

Lisäksi on oltava koko ajan esillä. Nuoret ovat kasvaneet globaaliin maailmaan, jossa he voivat seurata sosiaalisen median kautta ikätovereitaan ympäri maailmaa ja ottaa vaikutteita julkkisten sijaan toisilta nuorilta. Sosiaalisessa mediassa, kuten kuvapalvelu Instagramissa, omaa brändiä luodaan usein juuri ulkonäön kautta.

"Tässä on menty egoistiseen suuntaan. Eikä se tietenkään ole hyvä, mutta toisaalta teknologia helpottaa sosiaalisuutta epäsosiaalisilla. Jokainen voi löytää oman yhteisönsä."

HS:n haastattelemat Maunulan ysiluokkalaiset pojat sanovat, että lopulta tärkeintä on olla hyvä tyyppi. Hyvänä tyyppinä olemiseen kuuluu poikien mukaan ainakin sosiaalisuus, mukava luonne – ja hyvä tyyli.

"Kyllä se vaatii ylimääräistä panostusta. Että seuraa uusinta muotia ja pysyy perässä. Se ei sinänsä maksa", Lari Jylhä sanoo.

"Ei jengi välttämättä huomioisi jotain, joka on vaikka lukiossa ja vetää sellaisilla vaatteilla, ettei ole mitään tyylitajua", Eetu Kärkkäinen sanoo.

"Pitää olla hyvä tyyli, muttei siihen välttämättä tarvitse rahaa, koska on näitä halpiskauppoja, H&M:ää ja Seppälää", Imaddine El-Asri sanoo.

Pojat myöntävät, että muodissa pysymisestä voi koitua paineita. Ja pinnallinen ajattelutapa voi joskus harmittaa.

"Mutta ei kai sille mitään voi tehdä", Jylhä sanoo.

"Et sä yhtenä ihmisenä voi siihen vaikuttaa", sanoo El-Asri.

Mutta nyt Maunulan yläkoulun kello soi. Poikien on mentävä tunnille.

He heittävät selkäänsä Niken reput – kaikilla on samanlainen, mutta erivärinen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nuoret
  • Datajournalismi
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Varhaislapsuuden stressi jättää aivoihin pysyvän jäljen, joka muuttaa unta, selvisi väitöstutkimuksessa

  2. 2

    ”Vastaan on tullut ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet, että yritän olla muita ylempänä” – Monet maailmalla kasvaneet suomalaisnuoret kokevat ulkopuolisuudentunnetta

  3. 3

    ”Yhtäkkiä hän oli maan suurin” – 28-vuotiaana kuollut Avicii nousi vaivihkaa Ruotsin menestyneimpien artistien joukkoon, mutta hänestä tiedetään poikkeuksellisen vähän

  4. 4

    Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

  5. 5

    Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

    Tilaajille
  6. 6

    Ympäristöhuoleksi naamioitua äänestäjien maanittelua? Helsinkiläis­poliitikot syyttävät kivihiili­kieltoa ajavaa keskustaa härskistä omaan pussiin pelaamisesta

  7. 7

    Maanomistajat Lempäälässä pöyristyivät kunnan tarjouksesta – hehtaarien arvomaista saisi summan, jolla juuri ja juuri saisi tulevaisuudessa ostettua mailta tontin

  8. 8

    Jari Sillanpää haluaisi olla Ricky Martin, mutta hän on George Michael – tähden stigma eivät ole huumeet vaan iskelmälaulajuus

  9. 9

    Huoneisto syttyi tuleen Helsingissä Tehtaankadulla

  10. 10

    Vihaisten twiittien takaa paljastuu syvenevä ahdinko – Donald Trumpin ympärillä on jatkuva kohina, mutta nyt sen seassa on tärkeitä signaaleja, kirjoittaa Saska Saarikoski

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pikkukaupungin gynekologi totesi minun olevan 38-vuotiaana liian vanha lapsentekoon

  2. 2

    Varhaislapsuuden stressi jättää aivoihin pysyvän jäljen, joka muuttaa unta, selvisi väitöstutkimuksessa

  3. 3

    Vihaisten twiittien takaa paljastuu syvenevä ahdinko – Donald Trumpin ympärillä on jatkuva kohina, mutta nyt sen seassa on tärkeitä signaaleja, kirjoittaa Saska Saarikoski

    Tilaajille
  4. 4

    Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

  5. 5

    Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

  6. 6

    ”Yhtäkkiä hän oli maan suurin” – 28-vuotiaana kuollut Avicii nousi vaivihkaa Ruotsin menestyneimpien artistien joukkoon, mutta hänestä tiedetään poikkeuksellisen vähän

  7. 7

    Kysyimme lukijoilta toteutumatta jääneistä perhehaaveista, ja vastaukset yllättivät – Monen elämä ei tunnu lasten saamiseen tarpeeksi turvalliselta, tulevaisuudesta puhumattakaan

  8. 8

    ”Vastaan on tullut ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet, että yritän olla muita ylempänä” – Monet maailmalla kasvaneet suomalaisnuoret kokevat ulkopuolisuudentunnetta

  9. 9

    Jari Sillanpää haluaisi olla Ricky Martin, mutta hän on George Michael – tähden stigma eivät ole huumeet vaan iskelmälaulajuus

  10. 10

    Harkimo ja Jungner kertovat HS:n yhteishaastattelussa uuden liikkeen tavoitteista: Nettiäänestyksellä voi vaikuttaa kansanedustajan äänestyspäätökseen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

  2. 2

    Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

    Tilaajille
  3. 3

    Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

  4. 4

    Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

  5. 5

    Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

  6. 6

    ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

    Tilaajille
  7. 7

    Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

  8. 8

    Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

  9. 9

    Lukuisten autoilijoiden pihoilla kytee tuhansien eurojen vakuutus­pommi – heitä ei voi varoittaa, sillä käytännössä kukaan ei tiedä, keitä he ovat

  10. 10

    Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner ovat perustamassa uutta poliittista liikettä nykyisten puolueiden haastajaksi – Lähteet: ”Kokoomuksessa vallitsee syvä huoli”

  11. Näytä lisää