Raha

Yksin turvapaikkaa hakevien lasten tarinat hiljentävät nuorisotyön konkarinkin – ”Ensimmäisenä kohtaa nälän”

Miten onnistutaan maahanmuuttotyössä? Timo Lemmetyisen johtamalla Kalliolan setlementillä on siitä kokemusta. Järjestön yksiköissä kotoutetaan yksin Suomeen tulleita alaikäisiä.

Tuhansien turvapaikanhakijoiden joukossa haavoittuvaisimpia ovat yksin tulevat lapset. Heitä saapui viime vuonna Suomeen noin viisituhatta.

Timo Lemmetyisen nuorisotyön asiantuntemuksesta on siinä mylläkässä ollut hyötyä. Kun turvapaikanhakijoita alkoi ilmaantua Suomeen ennätysmääriä, myös Lemmetyisen johtaman Kalliolan setlementin oli pohdittava, miten se voisi vastata haasteeseen.

Yhdistys päätti lähteä mukaan osaamisella, josta sillä on vankkaa kokemusta: lastensuojelu- ja nuorisotyöllä. Se perusti syksyn ja alkukevään aikana alaikäisille turvapakanhakijoille tarkoitettuja tukiasumisyksiköitä, ryhmäkoteja ja perheryhmäkodin Saloon, Pukkilaan ja Nurmijärvelle.

Nuorimmat asukkaat Kalliolan setlementin yksiköissä ovat 12–13-vuotiaita. Tarinat ovat rankkoja. On nähty omien vanhempien kuolema ja kodin tuho. Matkaan on lähdetty oman hengen kaupalla. On vaikeuksia nukkua, pelottaa.

Ensimmäisenä silmiin pistää kuitenkin hirvittävä nälkä.

”Se ruokamäärä, mitä he aluksi söivät, oli uskomaton. Hedelmiä, kananmunia ja muita heille tuttuja ruokia meni valtavasti”, Lemmetyinen sanoo.

Salon-yksiköissä on yhteensä 58 paikkaa, Pukkilassa 11 ja Nurmijärvellä 60.

Kalliolan yksiköt eivät ole suuria. Kaiken maahanmuuttomyllerryksen keskellä ne ovat kuitenkin esimerkki onnistuneesta turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

Kalliolan setlementti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kolmannen sektorin toimija. Järjestö tuottaa sosiaalialan palveluita sekä järjestää kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa.

Lastensuojelu- ja nuorisotyön lisäksi sen ydinosaamista ovat seniorityö, päihdekuntoutus, vammaistyö ja kansalaisopiston ylläpito.

Kenties tärkein syy siihen, miksi Kalliolan organisoima kotouttaminen on onnistunut, on juuri monen alan hallinta. Kal­liola on mukana muun muassa suomen kielen opetuksessa, kulttuuriin tutustuttamisessa ja seksuaalikasvatuksessa.

”Meidän etumme muihin verrattuna on se, että voimme hyödyntää koko talon osaamista. Meidän ei tarvitse hankkia kaikkia palveluita ulkoa, kuten monen muun toimijan tarvitsee”, Lemmetyinen arvelee.

Yksin tulleet lapset ja nuoret sijoitetaan Suomessa ensin tukiasumisyksikköihin, joita Kalliolakin pyörittää. Siellä he odottavat päätöstä turvapaikastaan ja jatkostaan.

Lemmetyinen puhuu lämpimästi nuoresta kuin nuoresta. Yli 40-vuotisen uran aikana on tullut tavattua nuori jos toinenkin.

Hän opiskeli teolo­giaa Helsingin yliopistossa. Opintojen alkuvaiheesta saakka kiinnostavinta oli juuri nuorisotyö. Hän oli rakentamassa koko maahan levinnyttä Saapas-toimintaa 1970-luvulla.

”Päivystimme esimerkiksi festareilla yötä päivää, etsimme nuoria ja autoimme heitä eteenpäin. Kaikenlaista sielläkin tuli nähtyä, oli sammuneita, raiskattuja ja ryöstettyjä”, hän muistaa.

Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyössä Snellussa hän näki läheltä ensimmäisen huumeaallon jälkimainingit. Nuorten narkomaanien parissa tehty työ vahvisti tunnetta siitä, että nyt ollaan omassa elämässä ja urassa oikeilla jäljillä.

Minne perustetaan turvapaikkayksikkö, siellä alkaa kuohua. Silti avoin rasismi yllätti Timo Lemmetyisen.

Kalliola pyrkii kaikessa toiminnassaan avoimuuteen, niin myös maahanmuuttajatyössä.

Se on järjestänyt paikkakunnilla yleisötilaisuuksia, joissa asukkaat ovat saaneet ilmaista tuntemuksiaan.

Asukkaita kutsutaan aktiivisesti mukaan työhön. Se on lieventänyt ennakkoluuloja ja asenteita. Monella pienellä paikkakunnalla yksiköt onkin otettu vastaan hyvin. Ne ovat olleet piristys koko kylälle, koska ne ovat luoneet työpaikkoja ja virkistäneet elinkeinoelämää.

Moni asukas on ollut kiinnostunut, kutsunut nuoria kotiinsa ja ilmoittautunut vapaaehtoiseksi.

Sitten ovat ne muutamat, jotka kokevat maahanmuuttajanuoret pelottavana asiana.

”Asukastilaisuuksiin on tullut pitkienkin matkojen takaa kovia mielipiteitään jakamaan ihmisiä, jotka eivät edes asu alueella”, Lemmetyinen ihmettelee.

”Kyllä minulla on käsitys, että se on jostakin käsin ohjattua. En vain tiedä, mistä. Rasismi on jonkinlainen maailmanlaajuinen trendi, eikä Suomi jää sen ulkopuolelle. Isot suuntaukset koskettavat myös meitä.”

Kaikkea palautetta ja sivustojen vihapuhetta hän ei ole edes vaivautunut lukemaan.

”Väitän kuitenkin, että enemmistö maasta suhtautuu maahanmuuttajiin vilpittömän uteliaasti. Se enemmistö vain on hiljaisempi. Rasistit ovat äänekäs, pelottava vähemmistö.”

Kun alaikäinen turvapaikanhakija on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, hänet siirretään tukiasumisyksiköstä perheryhmäkotiin ja hänestä tulee kunnan asukas.

18 vuotta täytettyään nuoren on muutettava pois perheryhmäkodista.

”Juuri siinä vaiheessa meillä on vielä tekemistä. Toivoisin meidän olevan tukena vielä silloin, kun he muuttavat omilleen, jottei avunanto tyssää siihen”, Lemmetyinen pohtii.

Turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna hieman vähentynyt ja painopiste muuttunut. Nyt Suomeen tulee entistä enemmän äitejä yhdessä lasten kanssa.

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut vähentävänsä turvapaikanhakijoiden sijoituspaikkoja koko maasta vuoden loppuun mennessä. Yhteensä vähennetään lähes 6  000 paikkaa.

Setlementtiliikkeen piiriin kuuluvista yksiköistä suljetaan Puijolan vastaanottokeskus Kuopiossa ja Viittakivi Oy:n ylläpitämät Lahden- ja Heinolan-yksiköt. Kalliolan yksiköitä ei lakkauteta, mutta osa muutetaan tukiasumis­yksiköistä ryhmäkodeiksi tai perheryhmäkodeiksi.

Vastaanottokeskuksilla on jatkuva yhteys maahanmuuttovirastoon, joka käy tarkastamassa keskusten olot. Viime aikojen paljastukset joidenkin yksityisten vastaanottokeskusten huonoista olosuhteista ovat Lemmetyisen mukaan tärkeitä.

”Yksityiset toimijat pystyivät reagoimaan nopeasti silloin, kun turvapaikanhakijoita tuli kerralla suuri joukko. Ymmärrän, että aluksi energia meni siihen, että ihmiset saatiin sijoitettua ylipäänsä jonnekin. Mutta kun toiminta on alkanut vakiintua, on hyvä, että laatuun kiinnitetään huomiota.”

Lemmetyisen mukaan Kalliolan yksiköissä tai niiden ympäristössä ei ole ollut ongelmia tai merkittäviä välikohtauksia. Joku nuori on saattanut kulkea lähiasukkaan pihan poikki, mutta kaikesta on selvitty puhumalla.

Maahanmuuttovirastosta vahvistetaan, että setlementtien yksiköissä ei ole ilmennyt ongelmia. Virasto pitää Setlementtiliittoa ja sen alayhdistyksiä erittäin hyvinä yhteistyökumppaneina.

Niin hyvin kuin kotouttaminen on setlementeissä toiminutkin, jatko ei ole varmaa. Kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus on aina vain tiukemmassa.

Kalliolan rahoitus tulee kolmesta lähteestä: kansalaisopistotoiminta kustannetaan valtion avustuksella ja kurssimaksuilla, kansalaistoiminta pääosin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella, ja lisäksi setlementti tuottaa palveluita, joita se myy muun muassa kunnille.

Juuri palvelutuotannosta Lemmetyinen on huolissaan. Ostopalvelusopimuksia on irtisanottu ja kilpailutettu. Mikään ei takaa sitä, että kunnat vastedes ostaisivat palveluita setlementeiltä.

”Taloudelliset riskit on siirretty palveluiden tuottajille, tässä tapauksessa kolmannelle sektorille. Olemme kovassa puristuksessa, elämme kädestä suuhun.”

Yksi iso kysymysmerkki ovat sote-ratkaisut.

”Neuvotteluissa kyllä puhutaan kolmannesta sektorista, mutta miten se lopulta voi pärjätä sote-kilpailussa? Minusta on sääli, jos arvopohjaiset, voittoa tavoittelemattomat palveluntuottajat katoavat Suomesta.”

Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.

Rakkauden kaksoiskäsky on ohjenuora, jota Lemmetyinen pyrkii noudattamaan sekä siviilissä että työelämässä.

Lemmetyisen puheessa toistuvat sanat välittäminen, erilaisuuden hyväksyminen ja avunanto. Ne ovat paitsi setlementtiarvoja, myös kristillisiä arvoja.

Teologian opinnot johtivat pappisvihkimykseen. Pappinakin Lemmetyinen ehti työskennellä ennen järjestöuraa. Ensimmäinen työpaikka oli Huopalahden kirkon apulaissuntiona.

Setlementtityö on kuitenkin uskonnollisesti sitoutumatonta. Miten kristityn identiteetin pystyy pitämään erillään kansalaisjärjestön toiminnanjohtajan identiteetistä?

”Omat arvoni ohjaavat kaikkea tekemistäni. Minusta on vain rikkaus, että työyhteisössä on ateisteja, kristittyjä ja erilaisen vakaumuksen omaavia ihmisiä. Asioita ymmärretään erilaisista lähtökohdista, eikä kenenkään tarvitse luopua omastaan tai toisaalta tyrkyttää omaansa.”

Usko oli vahvasti mukana elämässä jo lapsuudessa, jonka Lemmetyinen vietti kristityssä perheessä työläisten ja kulttuuriväen värittämässä Pispalassa Tampereella.

Isoisä oli aikoinaan rakentamassa kaupunginosaa ja pystytti sinne talon perheelleenkin.

Pispala näyttäytyi yhteisönä, jossa erikoisetkin persoonat saivat olla rauhassa.

”Muistan sen Pispala-hengen. Tukiverkostot olivat siellä vahvat. Jos vaikka joku päihdeongelmainen heitti perheensä yöllä pihalle, aina löytyi paikka, minne mennä.”

Kun Lemmetyinen aloitti työt Suomen Setlementtiliitossa 1990-luvun vaihteessa, Pispalassa koettu yhteisöllisyys pulpahti mieleen välittömästi.

”Kuin olisi kotiin tullut.”

Perheen ja ympäristön arvopohja vaikutti myös Timo Lemmetyisen veljeen. Pentti Lemmetyinen on nykyisin Suomen setlementtiliiton toimitusjohtaja.

”Minä tulin liittoon ensin, Pena kiinnostui setlementtityöstä ja seurasi perässä. Varsinainen perheyritys”, Lemmetyinen nauraa.

Joskus uskoakin on koeteltu.

Epätoivon hetkiä tulee varsinkin, kun tapaa kovan kohtalon kokeneita lapsia ja nuoria, olivat nämä sitten turvapaikanhakijoita tai narkomaaneja.

”Välillä uskominen on vai­keampaa, välillä helpompaa. Toisinaan sitä havahtuu miettimästä, onko missään mitään järkeä.”

Lemmetyinen myöntää, että on kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia uskostakaan. Miksi on niin paljon kärsimystä? Miksi joillekin sitä osuu kohtuuton määrä?

Hengellisen elämän tarve ja merkitys on kuitenkin toisille isompaa kuin toisille.

”Olen hyväksynyt sen, etten saa joihinkin kysymyksiin ikinä vastausta. Se on ihmisen osa.”

Syyskuussa Lemmetyisen elämässä alkaa uusi vaihe. Eläkkeelle siirtyvä toiminnanjohtaja jättää paitsi työpaikkansa, myös kodin Helsingin Herttoniemenrannassa. Edessä on muutto Turun seudulle.

Vaimo on jo saanut sieltä työpaikan, ja intohimoisen veneilijän paattikin on odotellut siellä jo jokusen vuoden.

”Kun on kesäyönä ulkosaariston luodolla, meri tyyntyy, aurinko laskee ja hetken päästä nousee, se on minulle elämää suurempi hengellinen kokemus. Varsinkin, jos sen saa jakaa jonkun itselle tärkeän ihmisen kanssa.”

Myös Kalliolan setlementti muuttaa syksyllä – tai oikeastaan palaa kotiin. Elokuussa valmistuu Kalliossa Sturenkadulla sijaitsevan Kalliolan setlementtitalon remontti. Taloon muuttavat myös Suomen setlementtiliitto ja Setlementtiasunnot Oy. Taloon tulee myös runsaasti tilaa kansalaistoiminnalle.

Lemmetyinen ehtii nauttia uudistuneista tiloista vähän yli kuukauden ennen kuin jää eläkkeelle. Hän toivoo, että ihmiset löytävät Kalliolan setlementtitalolle ja että siitä tulee kansalaisten yhteinen kokoontumispaikka.

Lemmetyinen jättää sekä Kalliolan että kansalaisjärjestötoiminnan luottavaisena mutta odottaa myös muutosta.

”Kansalaistoiminta on muuttumassa, kuten koko yhteiskuntarakenne. Näen isot haasteet siinä, miten löydetään lähidemokratian toimivat mallit.”

Kansalaistoiminnasta hän ei toki aio kokonaan luopua – mutta eläkkeellä se saa olla vapaaehtoistyötä.

”Mitä se sitten onkin, aion vastedes pysyä ruohonjuuritasolla.”

Kuka?

Timo Lemmetyinen on koulutukseltaan teologi ja pappi. Syntynyt Tampereella, asuu Helsingissä, muuttaa pian Turun seudulle.

Mitä tekee?

Kalliolan setlementti -nimisen kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja vuodesta 1992. Sitä ennen muun muassa Suomen setlementtiliiton pääsihteeri, Nuorten keskuksen pääsihteeri, koulupappi ja nuorisopappi.

Perhe

Vaimo, lapsi ja lapsenlapsi sekä koira.

Harrastukset

Veneily, tennis, laskettelu, matkustelu, lukeminen ja koirat. Aikoo aloittaa eläkkeellä golfin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Setlementtityö

 Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta, voittoa tavoittelematonta kansalaisjärjestötyötä.

 Pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa. Tavoitteena toimia sillanrakentajana eri ihmisryhmien välillä.

 Setlementtiliike syntyi 1800-luvun lopussa Englannissa, jossa yliopistojen opiskelijat perustivat kansalaiskeskuksia, joissa tuettiin, rohkaistiin ja koulutettiin sosiaalisen ongelmien kanssa kamppailevia.

 Suomessa kattojärjestö Suomen setlementtiliitto, johon kuuluu 40 paikallisjärjestöä ympäri Suomen.

 Järjestävät kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa, sosiaalipalveluita ja sivistystyötä.

 Liitto on asumispalveluja tarjoavien Setlementtiasunnot oy:n ja Setlementtiasumisoikeus oy:n sekä vastaanottokeskustoimintaa tekevän Viittakivi oy:n pääomistaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turvapaikanhakijat
  • Maahanmuutto
  • Kotouttaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      THL varoittaa: Hopeavesi on myrkyllistä – ”Tyypillinen uskomushoitoasia”

    3. 3

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    4. 4

      Autoilija ajoi 6-vuotiaan pojan päälle suojatiellä ja pakeni paikalta Helsingin Itäkeskuksessa – Poika lensi kolmen metrin matkan

    5. 5

      Hissien ja opasteiden sekamelska kummastuttaa Tapiolan metroasemalla – Kauppakeskus aikoo lisätä opasteita

    6. 6

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    7. 7

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    8. 8

      Ansaitun jatkoajan uralleen saanut The Rasmus kiertää nyt klubeilla ympäri maailmaa – Lontoossa yleisö riehaantui, yhtye näytti onnelliselta

    9. 9

      Poliisi tutkii Sipoossa tehtyä koulu-uhkausta – ”Ei kannata tulla kouluun huomenna”, varoitti asetta videolla lataillut opiskelija

    10. 10

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    2. 2

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    3. 3

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    4. 4

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    5. 5

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    6. 6

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    7. 7

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    8. 8

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    9. 9

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    10. 10

      Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää