Ruoka

Voisiko siideri olla seuraava trendijuoma? Panimojuomaguru kertoo, miten oluet ja siiderit lähenevät toisiaan

Suomessa vallitsee turhan yksipuolinen kuva siidereistä, arvioi Anikó Lehtinen. Näin pääset alkuun siiderien maistelussa.

Helsinkiin avattiin äskettäin pelkästään siiderille omistettu baari, ja oluttrendi on jatkunut niin kauan, että voisi olla jo aika muutokselle. Voisiko siideri olla seuraava trendijuoma?

Näkyvissä on merkkejä siitä, että oluet ja siiderit lähenevät toisiaan. Humaloituja siidereitä on jo olemassa, samoin oluita, joissa käytetään esimerkiksi omenamehua tai siiderihiivaa.

”On mielenkiintoinen kehitys, että tuoteryhmät ikään kuin sulautuvat yhteen. Kyse on cross-kitchenistä, joka on ollut ruuassa pinnalla jo kauan, mutta nyt se on tulossa myös juomiin”, panimojuoma-asiantuntija ja toimittaja Anikó Lehtinen arvelee.

Hän ei usko, että siidereistä tulisi lähitulevaisuudessa megatrendiä, mutta pientuotanto ja myynti luultavasti lisääntyvät samaan tapaan kuin oluissa. Siidereistä voi tulla kiinnostava vaihtoehto oluelle ja viinille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Samalla kun Suomessa on nautittu pienpanimobuumin kasvattamasta oluttarjonnasta, siiderin myynti on ollut laskusuunnassa. Alko myi viime vuonna siideriä 665 000 litraa, kun vielä vuonna 2013 siideri kävi kaupaksi 860 000 litran verran. Panimoliiton tilastoissa taas siiderimyynti oli 34,6 miljoonaa litraa vuonna 2015, kun vuonna 2000 siideriä myytiin yli 50 miljoonaa litraa.

”Siideri on ollut Suomessa lapsipuolen asemassa. Samalla oluen kiinnostavuus on noussut ihan älyttömästi”, Lehtinen arvelee.


Suomessa vallitsee myös turhan yksipuolinen kuva siidereistä, arvioi Lehtinen. Suuri yleisö käsittää siideriksi kaupasta ostetut makusiiderit, jotka on saatettu maustaa vaikkapa persikalla tai vaniljalla, vaikka siidereitä on hyvin paljon erilaisia. Joukkoon mahtuu esimerkiksi kuivia, hapokkaita ja hiilihapottomia siidereitä.

”Siiderin ongelma Suomessa on se, että puhutaan edelleen siideripissiksistä tai sitten siiderit koetaan makeina litkuina.”

Lehtisen mukaan suomalainen siiderimaku onkin makea, vaikka se on hiljalleen menossa kuivempaan suuntaan. Makukehitys kulkee käsi kädessä myös iän kanssa, sillä usein nuoremmat aikuiset suosivat makeampia siidereitä.

”Suomalainen siiderikulttuuri on siitä mielenkiintoinen, että meillä myydään erilaisia siidereitä kaupoissa kuin ravintoloissa. Kaupan puolella myyvät makeammat siiderit, ravintolapuolella painottuvat kuivahkot siiderit. Tosin tämäkin riippuu jonkin verran ravintolan kohderyhmästä.”

Lehtisen mukaan on tyypillistä, että ihmiset juovat kotona kaupasta ostettua makeaa siideriä, mutta tilaavat ravintolassa kuivemman siiderin.

”Suomessa usein koetaan, että kuivan juoman juominen on ’hienompaa’. Harva sanoo pitävänsä makeista kuohuviineistä, vaikka niitä myydään paljon. Ilmiö on sama kuin IPA-oluissa. Jengi juo kotona lageria kotona mutta tilaa ravintolassa IPA:n, koska koetaan että ne ovat tällä hetkellä pinnalla ja näin hienompia.”

Makusiiderien suosio johtuu osin siitä, että Suomen alkoholilainsäädäntö kieltää toistaiseksi väkeviin alkoholijuomiin viittaavien tuotteiden, kuten niin sanottujen limuviinojen, myymisen ruokakaupoissa.

”Makusiiderit ovat osaltaan Suomessa korvanneet niin sanottuja limuviinoja kaupoissa. Sen takia makeista makusiidereistä on muotoutunut iso bisnes.”

Lehtisen mukaan makeat makusiiderit ovat varsin suosittuja Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa.

”Nyt makusiiderit ovat valumassa Eurooppaan, kuten Puolaan, Unkariin ja Tšekkiin. Näissä maissa siiderimarkkina on kasvanut paljon.”

Perinteisesti siideri valmistetaan puristamalla omenoista mehua, joka käytetään siideriksi. Lehtisen mukaan aidoin siideri käy itsestään ilman lisättyjä aineita, mutta usein joukkoon lisätään siiderihiivaa.

”Omenalajike on tärkeä. Erilaisia lajikkeita miksataan, jotta saadaan oikeanmakuinen mehu aikaiseksi. Erilaisia siideriomenoita on vajaa neljäsataa lajiketta.”

Eri maissa kasvaa erilaisia omenalajikkeita, joten siidereiden makumaailma vaihtelee samaan tapaan kuin viinienkin maku. Isoja Euroopan siiderimaita ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti, Ranska, Saksa ja Espanja.

Lehtisen mielestä aloittelijan kannattaa tutustua siidereihin esimerkiksi niille omistetuissa siideribaareissa. Tällaisia ovat esimerkiksi tamperelainen Inez ja hiljattain Helsinkiin avannut Sidrerìa. Lehtisen mukaan hyvissä olutravintoloissa on yleensä myös hyvä siiderivalikoima.

”Siideribaarissa tajuaa, että siideri on ihan omanlainen juomansa.”

Maistelun voi aloittaa kokeilemalla vaikkapa eri maissa valmistettuja siidereitä. Näin saa käsityksen eri omenalajikkeiden vaikutuksesta siiderin makuun.

Näin maistat siideriä

1. Katso siiderin väriä. Onko se kirkas vai samea? Kupliiko siideri kiihkeästi vai onko hiilihappoa juuri lainkaan? Onko väri syvä vai oljenvaalea?

2. Pyöritä siideriä lasissa ja nuuhkaise. Tuoksutellessa kannattaa pitää suu raollaan, niin aromit tulevat paremmin esiin. Miltä siideri tuoksuu? Löytyykö tuoksusta esimerkiksi hedelmäisyyttä tai sitrusmaisuutta? Tuoksuuko syksyinen omenatarha vai kesän ensisato? Jos siiderissä on hiilidioksia, pyörittele lasia vähän varovaisemmin, niin kuplat eivät katoa.

3. Ota kulaus siideristä ja hengitä nenällä ilmaa sisään samalla. Pyörittele siideriä suussa ennen kuin nielaiset. Mitä makuja löydät? Maistuuko siideri makealta, kuivan happoiselta vai täyteläiseltä?

Lehtisen mukaan siiderissä maistuu omenan hedelmäisyys ja happamuus. Mitä korkeampi siiderin alkoholipitoisuus on, sitä pyöreämmältä aromit maistuvat. Jos siideri on kypsytetty tammitynnyrissä, niin aromissa saattaa tuntua myös muun muassa vaniljaisuutta.

”Siidereistä kannattaa hakea eroja happoisuudessa ja siinä, onko siideri hedelmäinen vai hapokkaampi. Onko happoa paljon vai onko siideri mehumainen ja pehmeä. Lisäksi maistetaan tietysti makeus ja kuivuus. Siidereitä maistellaan vähän kuin valkoviinejä.”

Siiderimaistajaiset voi Lehtisen mukaan järjestää hyvin myös kotona. Kaikki osallistujat voivat tuoda maistajaisiin vaikkapa erilaisia omenasiidereitä. Näin makuerot saa hyvin selville.

”Osallistujat pääsevät maistamaan erilaisia siidereitä ja fiilistelemään, mikä se oma maku oikeasti on.”

Punavuori Gourmet -nimistä ruokablogia kirjoittava Lehtinen on myös ruokaharrastaja. Hänen mukaansa siiderimaistajaisten kylkeen sopivat hyvin erilaiset sormiruuat, etenkin espanjalaiset tapakset tai italialaiset antipastot.

”Makkara, juusto, oliiviöljy, patonki ja tapenade ovat hyviä vaihtoehtoja. Siideri on älyttömän hyvä ruokajuomana.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruoka
  • Juomat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    2. 2

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    3. 3

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”

    6. 6

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    7. 7

      Asukas loukkaantui tulipalossa Helsingissä – Kerrostaloasunnon ovi paloi puhki

    8. 8

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    9. 9

      Sipilän hallitus taas kriisin partaalla

    10. 10

      Apteekit ja potilaat jäivät ilman lääkkeitä, kun lääketukkuri Oriola vaihtoi tietojärjestelmää – HS selvitti, miten Suomen lääkehuolto kriisiytyi yhdessä päivässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää